Kun olet tehnyt päätöksen yrityksen perustamisesta, yksi ensimmäisistä ratkottavista asioista on oikean yritysmuodon valinta.
Aloittavana yrittäjänä voit valita yritysmuodoksesi yksityisen elinkeinonharjoittajan eli puhekielisesti toiminimen, osakeyhtiön, avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön tai osuuskunnan. Näiden lisäksi vaihtoehtona on myös kevytyrittäjyys, vaikka se ei virallinen yritysmuoto olekaan.
Tässä aloittaville yrittäjille suunnatussa pikaoppaassa käymme lyhyesti läpi kaikki edellä mainitut yrittäjyyden muodot ja niiden keskeisimmät erot perustamistoimien, hallinnon, verotuksen, kirjanpidon, voitonjaon sekä yrittäjän vastuiden osalta.
Lopuksi teemme vielä tarkemmin vertailua kahden yleisimmän vaihtoehdon eli osakeyhtiö- ja toiminimiyrittäjyyden soveltuvuudesta erilaisiin liiketoiminnan muotoihin.
Oppaan sisällysluettelon näet alla.
Kevytyrittäjyys
Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja
Osakeyhtiö
Avoin yhtiö
Kommandiittiyhtiö
Osuuskunta
Perustaminen & perustamiskustannukset
Vastuut, velvoitteet ja hallinto
Kirjanpito, verotus ja voitonjako
Liiketoiminnan rahoittaminen
Yleisin valintatilanne: toiminimi vai osakeyhtiö?
Yritysmuotoa voi tarvittaessa muuttaa
Vuoden 2020 alussa kaupparekisteriin oli merkattu kaikkiaan 616 551 yritystä. Kun asunto-osakeyhtiöt ja muut aloittavan yrittäjän ulottumattomissa olevat yritysmuodot jätetään pois laskuista, yritysten lukumäärä jakaantui seuraavalla tavalla:
Ennen varsinaisiin yritysmuotoihin hyppäämistä käymme kuitenkin ensin läpi kevytyrittäjyyden käsitteen, sillä tuhansille suomalaisille yrittäjille kevytyrittäjyys on toiminut ponnahduslautana matkalla kohti oman yrityksen perustamista.
Mikäli tarkoituksesi on harjoittaa liiketoimintaa sivutoimisesti tai muuten erittäin pienimuotoisesti, kevytyrittäjyys voi hyvinkin olla sinulle paras vaihtoehto töidesi laskuttamiseen.
Kevytyrittäjyys tarkoittaa, että työllistät itse itsesi, mutta laskuttaminen hoituu verkossa toimivien laskutuspalveluiden kautta ilman omaa yritystä. Kevytyrittäjyys ei siis ole yritysmuoto, vaan pelkästään keino toimia yrittäjämäisesti.
Kevytyrittäjyyden selkein etu on sen vähäinen byrokratia, eli paperityöhön kuluva aika jää verrattain pieneksi. Laskutuspalveluiden käyttö ei myöskään sisällä mitään kiinteitä kuluja, eli maksat vain silloin, kun oikeasti laskutat jotain.
Mikäli myyntiä alkaa kuitenkin kertyä paljon, laskutuspalveluiden käyttö tulee nopeasti kalliiksi perinteisten yrittäjien käyttämiin tilitoimistopalveluihin verrattuna.
Kevytyrittäjyys ei ole lain tuntema virallinen termi, vaan kyseessä on alkujaan markkinointikäyttöön kehitetty nimitys laskutuspalveluiden asiakkaista. Tästä syystä kevytyrittäjyydellä saatetaan palvelusta riippuen tarkoittaa hieman eri asioita.
Alkuperäisen määritelmän mukaan kevytyrittäjyys viittaa nimenomaan toimimiseen ilman virallisen yrittäjän statusta. Tällä periaatteella toimivia laskutuspalveluja ovat muun muassa Ukko.fi ja Eezy.
Sen sijaan esimerkiksi OP-Kevytyrittäjän markkinoima kevytyrittäjyys y-tunnuksella tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelun käyttäjä toimiikin yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Käyttäjälle siis perustetaan y-tunnus, jonka myötä kyse on toiminimiyrittäjyydestä eikä kevytyrittäjyydestä sanan alkuperäisessä merkityksessä.
Näiden kahden toimintamallin ero kannattaa tiedostaa, sillä molemmissa on omat etunsa ja haittansa. Runsaasti lisätietoa kevytyrittäjyyden ja toiminimen eroista löydät kattavammasta artikkelistamme, johon pääset käsiksi alla näkyvästä linkistä.
Lue lisää: Kevytyrittäjyys vai toiminimi? Pohdi näitä asioita ennen valintaa
Yksityistä elinkeinonharjoittajaa tituuleerataan puhekielessä usein toiminimiyrittäjäksi tai pelkästään toiminimeksi – tästä syystä mekin käytämme tässä oppaassa pääosin jompaakumpaa jälkimmäisistä nimityksistä.
Toiminimiyrittäjäksi ryhtyminen on yksinkertaisin tapa aloittaa oikeana yrittäjänä joko pää- tai sivutoimisesti. Tämä yrittämisen muoto saattaa olla sinulle soveltuvin ratkaisu, jos:
Toiminimi rekisteröidään aina vain yhden ihmisen nimiin, mutta voit harjoittaa toimintaa myös yhdessä puolisosi kanssa – tällä on vaikutusta molempien verotukseen.
Toiminimen keskeisimpiin etuihin kuuluu, että perustaminen on nopeaa, halpaa ja helppoa. Verkossa tehty perustamisilmoitus kaupparekisteriin maksaa 60 euroa, ja lomakkeen täyttäminen sujuu nopeimmillaan vartissa.
Lisäksi toiminimimuodossa kirjanpitoon, hallintoon ja muuhun byrokratiaan kuluva työmäärä ja aika jäävät hieman pienemmiksi esimerkiksi osakeyhtiöihin verrattuna.
Kaikki toiminimellä tekemäsi tienestit ovat henkilökohtaista tuloasi, joka verotetaan yhdessä muiden tulojesi (esim. palkkatulot muista töistä) kanssa. Useimmiten toiminimiyrittäjien kaikki tulot verotetaan ansiotuloina, jolloin veroprosentti nousee progressiivisesti tulotason noustessa. Jos tulosi pysyvät maltillisella tasolla, toiminimi on verotuksellisesti edullinen yritysmuoto osakeyhtiöön verrattuna.
Toiminimiyrittäjyyden olennaisin riski liittyy siihen, että toiminimi olet sinä itse. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että olet henkilökohtaisesti vastuussa kaikista toiminimellä tekemistäsi sopimuksista ja sitoumuksista. Osakeyhtiö sen sijaan on yrittäjästä erillinen ja itsenäinen oikeushenkilönsä.
Vaikka toiminimellä voisit periaatteessa laskuttaa kaikki tienestisi omalle henkilökohtaiselle käyttötilillesi, yritystoiminnan tulot kannattaa aina pitää erillään muista talousmenoista ja mahdollisista palkkatuloista.
Oman erillisen pankkitilin käyttö helpottaa huomattavasti esimerkiksi kirjanpitoa sekä liiketoiminnan tulojen ja menojen seurantaa.
”Toiminimen perustaminen” tarkoittaa käytännössä sitä, että ryhdyt yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ja teet 60 euron hintaisen perustamisilmoituksen kaupparekisteriin. Tällöin saat rekisteröityä itsellesi oman virallisen toiminimen (esimerkiksi Tmi Sirpan Ompelimo).
Kaupparekisterimerkintä ei kaikissa tapauksissa ole pakollinen, mutta tällöin toimit yksityisenä elinkeinonharjoittajana omalla nimelläsi ilman virallista toiminimeä. Ilman kaupparekisterimerkintää yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitus ei maksa mitään, mutta tällöin joudut hoitamaan perustamistoimet paperilomakkeilla.
Kaupparekisterimerkintä kannattaakin hoitaa kuntoon, sillä tällä tavalla saat virallisesti rekisteröityä yritystoiminnallesi haluamasi nimen. Sähköisesti asioidessa myös perustamisilmoituksen käsittelyaika pysyy huomattavasti lyhyempänä.
Huomaa, että lainsäädännössä toiminimellä viitataan aina yrityksen käyttämään nimeen sen yritysmuodosta riippumatta. Puhekielessä toiminimi on kuitenkin useimmiten synonyymi yksityiselle elinkeinonharjoittajalle.
Osakeyhtiö (oy) on toiminimen ohella toinen maamme suosituimmista yritysmuodoista. Voit perustaa osakeyhtiön joko yksin tai isommalla porukalla. Jos ryhdyt osakeyhtiöyrittäjäksi yksin, tarvitset kuitenkin hallitukseen yhden varajäsenen.
Osakeyhtiön keskeisin piirre on se, että kyseessä on yrittäjästä erillinen toimijansa. Yrittäjänä et siis ole henkilökohtaisesti taloudellisessa vastuussa yrityksen sitoumuksista ja velvoitteista.
Poikkeuksen tekevät tietysti sellaiset melko yleiset tilanteet, joissa olet esimerkiksi itse taannut osakeyhtiösi ottaman lainan. Lähtökohtaisesti vastuusi yrittäjänä rajoittuu kuitenkin vain sijoittamasi osakepääoman määrään.
Heinäkuussa 2019 voimaan astuneen lakimuutoksen jälkeen alkuosakepääomalle ei enää ole asetettu minimivaatimuksia. Aiemmin osakeyhtiön perustaminen vaati aina vähintään 2500 euron alkuosakepääoman.
Osakeyhtiö on aina ilmoitettava kaupparekisteriin, ja perustamismaksun suuruus on verkossa tehtynä 275 euroa (2020).
Osakeyhtiö sopii hyvin kasvuhakuiseen liiketoimintaan, jossa liikkuu vähintään jonkin verran pääomia. Rajoitetun vastuunsa puolesta yrittäjän riskit pysyvät tällöin maltillisina, vaikka nollien määrä sopimussummien perässä alkaisikin kasvaa.
Osakeyhtiöön on myös kätevä ottaa mukaan uusia liikekumppaneita tai ulkopuolisia sijoittajia. Omistuspohjaa on helppo jakaa oy:n osakkeisiin ja niiden määrään perustuen.
Yrittäjänä saat nostettua osakeyhtiöstäsi rahaa ulos joko palkkana tai osinkoina. Maksettava palkka vähentää yrityksesi tulosta, josta maksetaan 20 prosentin yhteisövero. Tuloksestaan – mikäli sellaista syntyy – osakeyhtiö voi jakaa omistajilleen osinkoa.
Toisin kuin yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta, osakeyhtiöiltä vaaditaan aina kahdenkertaista kirjanpitoa. Niin sanottuihin paperi- ja hallintotöihin kuluva aika onkin jonkin verran suurempi toiminimiin verrattuna.
Useimmiten yritysmuodon valinta tehdään Suomessa juuri osakeyhtiön ja toiminimen väliltä. Tätä valintatilannetta on käyty tarkemmin läpi tämän oppaan loppuosassa.
Avoin yhtiö on henkilöyhtiö, jonka perustamiseen tarvitaan aina vähintään kaksi yhtiömiestä. Kaikki yhtiömiehet ovat vastuunalaisia, eli he ovat henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen veloista, sitoumuksista ja velvoitteista – aivan samaan tapaan kuin toiminimiyrittäjätkin.
Tavanomainen esimerkki avoimesta yhtiöstä on puolisoiden muodostama kaksihenkinen perheyritys.
Avoimen yhtiön keskeisin etu on yhtiömiesten välillä vallitseva laaja sopimusvapaus. Toisaalta vapaus vaatii myös suurta keskinäistä luottamusta, koska yhtiömiehet voivat tehdä liiketoimia tai nostaa varoja omin lupineen toisiltaan kysymättä.
Mikäli esimerkiksi perustat ystäväsi kanssa avoimen yhtiön ja hän tekee selkäsi takana epäedullisia sopimuksia, seurauksilla on vaikutusta myös sinuun. Velkojat voivat vaatia saataviaan keneltä tahansa yhtiömiehistä.
Avoimen yhtiön perustamiseen et tarvitse alkupääomaa, mutta kaupparekisteriin tehtävä pakollinen perustamisilmoitus maksaa 240 euroa. Perustamista et voi tehdä sähköisesti.
Avoin yhtiö on nykyään melko harvinainen yritysmuoto, ja melko monissa tilanteissa osakeyhtiö on varteenotettavampi vaihtoehto, mikäli yrittäjyyttä ryhdytään harjoittamaan kahden tai useamman henkilön voimin.
Kommandiittiyhtiö on avoimen yhtiön tapaan henkilöyhtiö, mutta kyseisten yritysmuotojen ero piilee yhtiömiesten roolissa. Siinä missä avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet ovat vastuunalaisia yhtiömiehiä, kommandiittiyhtiön perustaminen vaatii aina vähintään yhden äänettömän yhtiömiehen.
Äänetön yhtiömies toimii kommandiittiyhtiössä vain sijoittajan roolissa. Hän sijoittaa yhtiöön ennakkoon sovitun omaisuuspanoksen – joka on useimmiten rahaa – ja on näin ollen oikeutettu saamaan sijoitukselleen korkotuottoa.
Toisin kuin kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet, äänetön yhtiömies ei ole henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen sitoumuksista. Äänetön yhtiömies ei myöskään lähtökohtaisesti voi edustaa yritystä tai osallistua sen päätöksentekoon.
Kommandiittiyhtiön perustaminen on aina ilmoitettava kaupparekisteriin, ja perustamismaksu on 240 euroa. Sähköinen perustamistapa ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollinen.
Osuuskunta (osk) on siitä erikoinen yritysmuoto, että sen pääasiallinen tavoite ei ole voiton maksimointi. Sen sijaan toiminnan tarkoituksena on tuottaa jäsenistölle erilaisia palveluita, joita he voivat edullisesti hyödyntää.
Yritysten lukumäärällä mitattuna osuuskunta on Suomessa melko harvinainen yritysmuoto, mutta suuri osa suomalaisista kuuluu silti jäsenenä johonkin osuuskuntaan – helppoina esimerkkeinä mainittakoon osuuspankit ja osuuskaupat. Osuuskuntaan liittyminen onkin erittäin helppoa.
Osuuskunnan perustaminen on nykyään mahdollista myös yksin, mutta useimmiten tämä yritysmuoto laitetaan pystyyn isommalla porukalla. Jäsenistö vastaa osuuskunnan sitoumuksista ainoastaan sillä rahasummalla, jonka he ovat yritykseen sijoittaneet.
Vielä joitain vuosia sitten yrittäjäksi ryhtyminen vaati jonkin verran paperisotaa, mutta nykyään osakeyhtiön perustaminen tai toiminimiyrittäjäksi ryhtyminen onnistuu helposti myös verkossa.
Muiden yritysmuotojen perustaminen sen sijaan vaatii ainakin vielä paperilomakkeiden täyttämistä ja lähettämistä PRH:lle eli Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Kaupparekisteriin tehtävien perustamisilmoitusten käsittelymaksut vaihtelevat yhtiömuodoittain.
Lue lisää: Näin toiminimi perustetaan verkossa
Toiminimiyrittäjänä vastaat henkilökohtaisella omaisuudellasi kaikista liiketoimintaasi koskevista sitoumuksista, sopimuksista ja veloista. Monessa tapauksessa riskit kasvavat sitä mukaan, kun liiketoiminnassasi liikkuvien rahasummien perään lisätään nollia.
Samalla toiminimiyrittäjyys on kuitenkin hallinnoltaan kevein yrittämisen muoto. Mitään pakollisia kokouksia ei ole, ja sinulla on täysi vapaus päättää liiketoimintasi suunnasta ja nostaa varoja käyttöön milloin haluat.
Osakeyhtiössä vastuusi rajoittuu sijoittamasi pääoman määrään, mikä muistuttaa pitkälti kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen asemaa. Asia erikseen ovat tietysti sellaiset sopimukset ja lainat, jotka takaat henkilökohtaisesti – käytännössä tällaiset tilanteet ovat hyvin yleisiä monen pienen osakeyhtiön toiminnan alkuvaiheessa.
Osakeyhtiöiden ainoa pakollinen toimielin on hallitus, joka päättää kaikista niistä yrityksen asioista, joita ei osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen perusteella ole annettu esimerkiksi toimitusjohtajan tai yhtiökokouksen vastuulle. Toimitusjohtajan nimeäminen ei ole osakeyhtiöille pakollista, vaikkakin lähes kaikilta vähänkään isommilta osakeyhtiöiltä sellainen löytyy.
Oy:n ylimpänä päättävänä elimenä toimii osakkaiden kokous eli yhtiökokous. Pienissä, yhden tai muutaman hengen yrityksissä yhtiökokouksen merkitys on kuitenkin hyvin muodollinen, koska hallitus ja toimitusjohtaja tekevät joka tapauksessa kaikki yrityksen toimintaa koskevat päätökset.
Henkilöyhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet ovat toiminimiyrittäjien tapaan henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuussa liiketoiminnan veloista ja velvoitteista.
Molemmissa yhtiömuodoissa vastuunalaisilta yhtiömiehiltä vaaditaan aina suurta keskinäistä luottamusta, koska he voivat halutessaan tehdä yritystä koskevia päätöksiä myös itsenäisesti toistensa puolesta. Monet pienet avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat juuri tästä syystä perheyrityksiä.
Kommandiittiyhtiöissä äänetön yhtiömies sen sijaan toimii lähinnä sijoittajan roolissa.
Henkilöyhtiöissä hallinto on melko vapaasti sovittavissa yhtiömiesten kesken – laki ei aseta sille tiukkoja raameja. Sekä avoimeen yhtiöön että kommandiittiyhtiöön voidaan palkata toimitusjohtaja, mutta pakollista se ei ole. Jos näin tehdään, usein toimitusjohtajaksi valitaan joku yhtiömiehistä – tämäkin asia on vapaasti järjesteltävissä sopimusten mukaan.
Osuuskunnissa jäsenten taloudellinen vastuu rajoittuu yleensä heidän maksamaansa osuusmaksuun, ellei säännöissä ole määrätty erikseen mahdollisesta lisämaksuvelvollisuudesta esimerkiksi konkurssitilanteiden varalta.
Osuuskunnille hallitus on pakollinen toimielin samaan tapaan kuin osakeyhtiöissäkin. Ylimpänä päättävänä elimenä toimii osuuskunnan kokous.
Yrityksiltä vaaditaan normaalisti kahdenkertaista kirjanpitoa, mutta yksityisenä elinkeinonharjoittajana voit tiettyjen ehtojen puitteissa tehdä kirjanpitosi myös yhdenkertaisena.
Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa kaikkien menojen, tulojen, korkojen, verojen ja yksityiskäytön merkitsemistä kirjanpitoon. Muista yritysmuodoista poiketen myöskään tilinpäätös ei ole toiminimiyrittäjille aina pakollinen – joskin sen tekeminen kannattaa.
Toiminimiyrittäjänä voit tehdä yhdenkertaisen kirjanpidon itsekin, mutta varsinkin päätoimisten yrittäjien on aina viisainta ulkoistaa kirjanpito tilitoimistolle. Pienyrittäjät voivat ehtojen salliessa hyötyä maksuperusteisesta kirjanpidosta.
Kaikki toiminimellä ansaitsemasi tienestit verotetaan yhdessä muiden tulojesi (esimerkiksi päätyöstä saatu palkka) kanssa. Toiminimellä tienatut rahat jakautuvat ansio- ja pääomatulona verotettavaksi sen mukaan, kuinka paljon toiminimellä on nettovarallisuutta.
Toiminimiyrittäjänä et voi maksaa itsellesi tai puolisollesi palkkaa, vaan rahan ottaminen yrityksestä tapahtuu yksityisottoina – kansankielisesti tätä tosin nimitetään usein ”toiminimen palkaksi”.
Osakeyhtiöt ovat aina velvoitettuja tekemään kirjanpitonsa kahdenkertaisena. Myös tilinpäätöksen tekeminen on pakollista.
Toiminimistä ja henkilöyhtiöistä poiketen osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Yhtiö maksaa ensin tuloksestaan 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Osakeyhtiön omistajalleen ja muille maksamat palkat ovat yrityksen tulosta pienentävä kulu. Palkkatulot verotetaan saajiensa henkilökohtaisina ansiotuloina.
Jos yritys tekee tai on aiemmin tehnyt voittoa, se voi jakaa omistajilleen voittovaroja osinkoina. Osingot jakautuvat ansio- ja pääomatuloina verotettavaksi muun muassa yrityksen nettovarallisuuden perusteella.
Lisätietoa varojen nostamisesta osakeyhtiö- ja toiminimimuodoissa voit lukea seuraavasta artikkelista:
Henkilöyhtiöissä kirjanpito tehdään kahdenkertaisena ja tehty tulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi tulo-osuuksien mukaan.
Tulo-osuudet jaetaan ansio- ja pääomatuloina verotettavaksi yhtiömiesten nettovarallisuusosuuden perusteella. Kommandiittiyhtiön tekemästä voitosta suoritetaan ensin äänettömän yhtiömiehen osuus. Hän saa sijoittamalleen pääomalleen korkoa, mikäli yhtiösopimuksessa ei ole toisin sovittu.
Henkilöyhtiöt voivat maksaa yhtiömiehille palkkaa, mutta myös yksityisotot ovat mahdollisia toiminimiyrittäjien tapaan.
Osuuskunta pitää kahdenkertaista kirjanpitoa ja maksaa osakeyhtiöiden tapaan tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveron. Jäsenet voivat nostaa itselleen palkkaa.
Osuuskunnan ensisijainen tavoite ei ole tavoitella voittoa, mutta se voi jakaa varoja jäsenilleen ylijäämästä tai esimerkiksi pääoman palautuksena jäsenyyden päättyessä.
Osuuskunnan verotuksesta voit lukea lisää Verohallinnon sivuilta.
Liiketoimintasi luonne määrittelee käytännössä täysin sen, kuinka paljon rahoitusta yritystoimintaasi tarvitset.
Yksinyrittäjä voi monilla toimialoilla päästä alkuun pienillä kuluilla, mutta tilanne voi olla eri, mikäli yrittämiseen tarvitaan esimerkiksi oma liiketila ja jonkin verran kalustoa.
Yllä mainittujen tahojen lisäksi tukea ja rahoitusta aloittaville ja kasvaville yrityksille myöntävät muun muassa Ely-keskukset, alueelliset elinkeino- ja kehitysyhtiöt sekä tietyt yksityiset säätiöt. Joillakin paikkakunnilla pienyritykset voivat hakea yrityspalveluseteliä toimintansa kehittämiseen.
Valtaosa uusista yrittäjistä aloittaa toimintansa joko osakeyhtiömuodossa tai toiminimellä. Tästä syystä käymme alla vielä lyhyesti läpi sitä, millaisiin tilanteisiin ja liiketoiminnan muotoihin kyseiset yritysmuodot parhaiten sopivat.
Itselle soveltuvimman yritysmuodon löytäminen on aina tilannekohtainen kysymys, ja vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:
Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi on pääsääntöisesti hyvä valinta yritysmuodoksi sellaisissa tilanteissa, joissa:
Osakeyhtiöön verrattuna toiminimen perustaminen on halvempaa, ja myös yrityksen pyörittämiseen liittyvän byrokratian määrä on vähäisempi.
Toisaalta toiminimiyrittäjänä teet kaikki sopimuksesi ja sitoumuksesi omalla nimelläsi ja olet täten itse vastuussa kaikista yrityksesi tekemisistä.
Toisin kuin osakeyhtiössä, toiminimiyrittäjänä vastaat veloista aina henkilökohtaisella omaisuudellasi.
Yritysten välisessä kaupankäynnissä asian merkitys on usein isompi verrattuna siihen, että myisit palveluitasi suoraan kuluttajille.
Jos tähtäimesi on liiketoiminnan (ja sitä kautta myös henkilöstömäärän) nopeassa kasvattamisessa, osakeyhtiömuoto on lähes aina oikea valinta ja sopivin yritysmuoto.
Kuten jo edellä totesimme, voit tarvittaessa myöhemmin muuttaa toiminimiyrityksesi osakeyhtiöksi, jos kassakone alkaa kilistä kiihtyvään tahtiin tai yritykseesi tulee mukaan uusia omistajia ja uutta pääomaa.
Osakeyhtiöiden verotuskäytännöt ovat erilaisia toiminimiyrittämiseen verrattuna. Jos toiminimiyrittäjä tekee kovaa tienestiä, hänen veroprosenttinsa nousee automaattisesti korkeaksi. Osakeyhtiön omistajayrittäjä sen sijaan voi halutessaan maksaa itselleen palkkaa maltillisesti ja jättää loput yrityksen voitoksi.
Myös suuresta liikevaihdosta johtuva taloudellisten vastuiden kasvu voi tarkoittaa sitä, että riskienhallinnan kannalta osakeyhtiö on sinulle paras yritysmuoto.
Toiminimeen verrattuna taloudelliset riskit ovat osakeyhtiössä pienempiä, sillä osakkaana et vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista, vaan riskisi rajoittuu sijoitetun pääoman määrään.
Asia on tietysti eri, jos esimerkiksi otat yritystoimintaasi varten lainaa, jonka takaat henkilökohtaisesti. Tällaiset tilanteet ovat aloittavien yrittäjien arjessa hyvin tyypillisiä yritysmuodosta riippumatta.
Yksi mainittava asia on myös se, että osakeyhtiömuodossa joudut varaamaan hallinnollisiin töihin hieman enemmän aikaa kuin elinkeinonharjoittajana toimiessasi.
Osakeyhtiötoimintaan liittyvä byrokratia vaatii hieman enemmän ajallisia ja rahallisia panostuksia toiminimiyrittäjän vastaaviin velvoitteisiin verrattuna. Esimerkiksi kirjanpito tulee aina tehdä kahdenkertaisena. Myöskään osakeyhtiön lopettaminen ei tarvittaessa suju aivan hetkessä.
Jos liiketoimintasi on vain pienimuotoista, eikä laajentaminen tulevaisuudessa ole ajankohtaista, toiminimi on usein osakeyhtiötä parempi vaihtoehto.
Yritysmuodon valintaa pohdittaessa oman liiketoiminnan tilannetta kannattaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan miettiä jo muutama vuosi eteenpäin.
Jos pienyrityksesi kasvaa nopeasti, alkuperäinen yritysmuoto ei välttämättä enää tietyssä vaiheessa ole optimaalisin tapa yrittää. Tällöin kyseeseen tulee yritysmuodon muutos, joka voi olla tarpeellinen ratkaisu esimerkiksi verotuksen tai riskienhallinnan näkökantilta.
Ylivoimaisesti yleisin yritysmuodon muutos on siirtyminen toiminimiyrittäjyydestä osakeyhtiömuotoon. Tästä aiheesta voit lukea tarkemmin erillisestä artikkelista.
Accountorilta saat kaiken tarvitsemasi avun yrityksen onnistuneeseen perustamiseen ja ensiaskeliin. Asiantuntijoillamme on vankka kokemus myös yhtiömuodon valintaan liittyvissä kysymyksissä, joten voit kääntyä puoleemme, mikäli asia askarruttaa.
Lue lisää aloittaville yrittäjille suunnatuista palveluistamme!
Opi lisää Accountor Go -palvelusta. Täytä tietosi ja sovi aika 15 min esittelyä varten!
Varaa esittelyAccountor Go -palvelu on kehitetty yhdessä yrittäjien kanssa toiminimille ja pienille osakeyhtiöille (1-3 työntekijää, liikevaihto enintään 500t€). Helpolla ohjelmistolla pääset eroon papereiden pyörittämisestä, kirjanpitotiimi ja Accountorin lisäpalvelut tuovat leveät hartiat myös kasvaville yrityksille ja kiinteällä hinnoittelumallilla vältät yllätykset.
Tule asiakkaaksi nyt ja saat avauksen maksutta sekä ensimmäisen kuukauden kirjanpidon ilman veloitusta (säästösi vähintään 178 euroa).