Auto yrityksen käytössä – vertailussa toiminimi ja osakeyhtiö

Pikaopas pienyrittäjän auton verotus- ja kirjanpitokäytäntöihin

Yrityksen autoilukuvioihin liittyvät kysymykset pyörivät aika ajoin monen pienyrittäjän mielessä. Varsinkin uusilla yrittäjillä riittää liiketoiminnan alkuvaiheessa paljon pohdittavaa.

Kannattaako auto pitää firman nimissä? Milloin autokulujen arvonlisäverot voi vähentää ja milloin ei? Entä miten osakeyhtiön auton yksityiskäyttö vaikuttaa verotukseen?

Näihin ja moniin muihin usein kysyttyihin kysymyksiin vastaamme lyhyesti tässä oppaassa.

Auto toiminimen käytössä – yksityis- vai elinkeinovarallisuutta?

Yksityisen elinkeinonharjoittajan auton verotuskäsittely määrittyy 50 prosentin säännön mukaan. Toiminimellä yrittäessäsi tärkein autoon liittyvä kysymys on se, onko yli 50 prosenttia vuosittaisista ajokilometreistäsi yksityis- ja vai työajoa.

Jos yli puolet ajoistasi koostuu työmatkoista, auto lasketaan toiminimesi elinkeinovarallisuuteen kuuluvaksi. Mikäli asia on päinvastoin, auto katsotaan yksityisvarallisuudeksesi. Asiaan ei vaikuta se, onko ajoneuvo rekisteröity omiin nimiisi vai toiminimellesi.

Olennaista on hahmottaa, että matkat kotoa varsinaiselle työpaikallesi luokitellaan yksityisajoiksi. Sen sijaan esimerkiksi asiakas- ja virastokäynnit ovat tyypillisiä esimerkkejä työajoista. Myös suoraan kotoa asiakkaan luo ajaessasi kyseessä on työmatka.

Kodin ja työpaikkasi väliset matkat voit vähentää myöhemmin henkilökohtaisessa esitäytetyssä veroilmoituksessasi halvimman mahdollisen kulkuneuvon tai matkustusvaihtoehdon mukaan.

Työ- ja yksityiskäytön erotellaksesi sinun kannattaa muistaa pitää säntillisesti ajopäiväkirjaa.

Toiminimen autokulujen vähentäminen – kaksi eri tilannetta

#1 Toiminimen auto osana elinkeinovarallisuutta

Mikäli 50 prosentin sääntö työajojen kohdalla ylittyy, auto kuuluu toiminimesi elinkeinovarallisuuteen ja tällöin kirjanpitoon merkataan kaikki auton käytöstä syntyvät todelliset kulut. Näitä ovat esimerkiksi:

• polttoainekustannukset,
• vakuutusmaksut,
• ajoneuvovero,
• korjaus- ja huoltokulut,
• pesu- ja rengaskulut,
• muut autotarvikehankinnat,
• auton hankintahinnasta tehtävät poistot,
• ja niin edespäin…

Tässä tilanteessa vähennät yritystoimintasi autokulut elinkeinotoiminnan veroilmoituksella. Samassa yhteydessä oikaiset pois yksityisajojen osuuden, ja tätä varten joudut kaivamaan esiin ajopäiväkirjasi.

#2 Yksityisvarallisuuteen kuuluva toiminimen auto

Varsin monilla toiminimiyrittäjillä valtaosa ajoista luokitellaan yksityisajoiksi.

Tällöin voit joko vähentää autosi työajoista aiheutuneet todelliset kulut ja/tai tehdä lisävähennyksen, jonka maksimimäärä on sama kuin palkansaajien kilometrikorvauksellakin. Vuonna 2019 lukema on 43 senttiä per kilometri.

Muistathan, että toiminimiyrittäjänä voit saada lisävähennystä myös työmatkoistasi koituneista lisääntyneistä elantokustannuksista – teit matkat sitten omalla autollasi tai jollain muulla kulkuneuvolla. ”Toiminimen päivärahoista” kertova erillinen tietoisku aukeaa linkin takaa.

Osakeyhtiö & auton käyttö – perusperiaatteet tutuiksi

Siinä missä toiminimien kohdalla sovelletaan 50 prosentin sääntöä, osakeyhtiön omistajayrittäjänä sinulla on autoasioiden suhteen hieman enemmän varaa soveltamiseen. Voit siis käytännössä päättää, pidätkö autoa omissa vai yrityksesi nimissä.

• Kun auto on omissa nimissäsi, voit laskuttaa firmaltasi kilometrikorvauksia työajoista 43 senttiä jokaiselta ajetulta kilometriltä. Sinulle kilometrikorvaukset ovat verovapaita, mutta yrityksellesi ne ovat tuloverotuksessa vähennyskelpoista kulua. Koska auto on omissa nimissäsi, et kuitenkaan luonnollisesti voi vähentää km-korvausten lisäksi muita autosta aiheutuvia kustannuksia yrityksesi verotuksessa. Muista myös jälleen se tosiasia, että ajot kotoa varsinaiselle työpaikallesi ja sieltä takaisin luokitellaan yksityisajoihin kuuluviksi.
• Jos taas auto on yrityksesi omaisuutta, et voi maksaa itsellesi kilometrikorvauksia työajoista. Sen sijaan kaikki auton työkäytöstä aiheutuvat kulut ovat osakeyhtiöllesi vähennyskelpoisia kustannuksia. Auton ostohinnan merkitset yrityksesi kuluksi poistoina, ja vuotuisen poiston enimmäismäärä on 25 prosenttia. Et siis voi vähentää auton hintaa kokonaisuudessaan hankintavuoden kuluna.
• Mikäli kyseessä on leasing-auto, vuokrat ovat yrityksellesi myös vähennyskelpoisia, eli ne pienentävät osakeyhtiön verotettavaa tulosta. Taseeseen ajoneuvoa ei merkitä.

Mitä jos yrityksen nimissä olevaa autoa käytetään omistajayrittäjän omiin menoihin?

Vaikka auto olisi osakeyhtiösi nimissä, mikään ei tietysti estä sinua käyttämästä autoa myös yksityisajoihin. Tällöin sinulle kuitenkin muodostuu aina autoetu. Käytännössä etu siis syntyy jo siitä, että ajelet yrityksesi omistamalla autolla oman asuntosi ja työpaikkasi väliä.

Autoetu on periaatteessa kyseessä aina, mikäli sinulla ei firman auton lisäksi ole käytössäsi toista henkilökohtaista ajoneuvoa tai jos kyse ei ole ammattiautoilukäyttöön tarkoitetusta autosta. Verottajan näkökulmasta katsottuna ei ole järin uskottavaa, että et tällaisissa tapauksissa käyttäisi yrityksesi autoa lainkaan omiin henkilökohtaisiin ajoihisi.

Vapaa autoetu ja käyttöetu – mitä eroa?

Autoetu voi olla luonteeltaan joko vapaa autoetu tai käyttöetu.

• Vapaa autoetu tarkoittaa, että yritys maksaa kaikki auton omistamisesta ja käytöstä aiheutuvat todelliset kustannukset.
• Käyttöetu puolestaan tarkoittaa sitä, että polttoainekulut menevät autonkäyttäjän – eli sinun tai mahdollisen työntekijäsi – omasta pussista.

Autoedusta maksat veroja ja sivukuluja samaan tapaan kuin palkastakin. Palkkana verotetaan yhteismäärä, joka muodostuu maksetusta rahapalkasta sekä autoedusta.

Autoedun määrään ja laskentaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:

• auton ikä eli käyttöönottovuosi,
• autoedun laatu (vapaa vai käyttöetu),
• auton suositushinta,
• lisävarusteiden arvo sekä
• yksityisajojen määrä.

Verohallinto vahvistaa (17 §) vuosittain autoetuun liittyvät laskentakaavat ja korvausprosentit. Verottajan sivuilta löydät myös autoetulaskurin, jonka avulla voit tarkastella edun arvoa oman kulkuneuvosi tiedoilla.

Huomionarvoista on, että käytetyn auton ostaessasi sovelletaan uushankintahintaa, eli sitä sitä summaa, jonka auto maksoi uutena. Uushankintahinnat määrittyvät maahantuojien ilmoittamien suositushintojen mukaisesti.

Kumpi on parempi: auto yrityksen nimiin vai omiin nimiin?

Pienten osakeyhtiöiden omistajat kysyvät hyvin usein kirjanpitäjiltään, kannattaako auto pitää omissa vai yrityksen nimissä. Ensimmäinen vastaus on usein hyvin tylsä: ”Se riippuu monesta asiasta”.

Suuntaa-antavana nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että työajojen määrän pysyessä suurena ajoneuvo voi olla viisasta pitää omissa nimissä. Tällöin olet oikeutettu verovapaiden kilometrikorvausten nostamiseen. Hyöty korostuu, jos autosta aiheutuvat todelliset kulut pysyvät suhteellisen matalalla tasolla.

Mikäli työajoiksi luokiteltavaa matkustamista ei kuitenkaan juuri kerry, autoetu saattaa taloudellisessa mielessä olla parempi ratkaisu. Myös ammattiautoilukäytössä ajoneuvot on lähtökohtaisesti pidettävä yrityksen nimissä.

Vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin paljon, ja pienetkin asiat saattavat keikauttaa vaakaa suuntaan tai toiseen. Siksi tarkempia laskelmia kannattaa aina lähteä tekemään yhdessä kirjanpitäjän kanssa.

Kirjanpitäjästä on apua myös auton hankintatapaan liittyvissä kysymyksissä. Erilaisiin osamaksusopimuksiin ja leasing-vuokriin liittyvissä käytännöissä ja kustannustasoissa on eroja, joten asioita kannattaa puida läpi huolella.

Yrityksen auto & alv – milloin arvonlisäverovähennyksen voi tehdä ja milloin ei?

Auton ostohintaan ja käyttökustannuksiin kuuluvia arvonlisäveroja kohdellaan verotuksen näkökulmasta hieman eri tavalla kuin muita liiketoimintaa varten tehtyjä ostoja.

Mikäli kyseessä on henkilöauto, hankinta- ja käyttökulujen alvit saa vähentää vain, jos auto on ostettu pelkästään liiketoimintakäyttöön. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pienikin yksityiskäytön määrä poistaa alv:n vähennysoikeuden kokonaan.

Poikkeuksia kuitenkin on.

Verohallinto linjaa, että arvonlisäveron osittainen vähennysoikeus syntyy, jos henkilöauto on hankittu:

• myytäväksi,
• vuokrattavaksi,
• ammattimaiseen henkilökuljetuskäyttöön tai
• ajo-opetusta varten.

Tällöin alvit voi vähentää tätä käyttöä vastaavalta osuudelta. Jos olet esimerkiksi taksiyrittäjä, voit ajella yrityksesi omistamalla ajoneuvolla myös yksityismatkoja, mutta alv:n vähennysoikeutta ei tällaisen käytön osalta synny.

Leasing-autoissa vuokra sisältää aina arvonlisäveron, mutta vähennyskelpoisuus määrittyy käyttötarkoituksen perusteella. Esimerkiksi työsuhdehenkilöauto ei ole alv-vähennyskelpoinen, koska vähäinenkin yksityiskäyttö poistaa vähennysoikeuden.

Entäpä sitten pakettiautojen alv-vähennyskelpoisuus?

Pakettiautojen kohdalla alv-sääntely on hieman väljempää henkilöautoihin verrattuna. Alv-vähennykset hankinta- ja käyttökuluista saat poimittua talteen liiketoimintakäyttöä vastaavalta osuudelta. Yksityiskäyttö on kuitenkin mahdollista, eikä se poista vähennysoikeutta kokonaan, kuten henkilöautojen kohdalla.

Jos päätät myöhemmin myydä menopelisi, myynnin alvillisuus riippuu auton käyttötarkoituksesta. Alv on maksettava, mikäli yrityksesi on käyttänyt ajoneuvoa alv-vähennykseen oikeuttavassa toiminnassa. Tässä tilanteessa alv pitää tilittää riippumatta siitä, onko ostohintaan sisältynyt vähennettävää alvia.

Sen sijaan alv:n maksuvelvoitetta ei synny, jos auto on ollut pelkästään yksityiskäytössä tai alv-vähennysoikeuden ulkopuolelle jäävässä toiminnassa.

Täsmentäviä esimerkkejä myyntitilanteen alv-menettelystä löydät Verohallinnon verkkosivuilta.

Muita usein kysyttyjä kysymyksiä yrityksen autoasioista

Mitä seikkoja ajopäiväkirjan pitämisestä ja vaatimuksista on syytä tietää?

Ajopäiväkirja saattaa monien mielikuvissa näyttäytyä paksuna paperisena vihkona, joka kaivetaan esiin auton hansikaslokerosta ennen työmatkaa ja sen päätteeksi. Tämä on täysin pätevä toimintamalli, vaikkakin monet työssään enemmän matkustavat hyödyntävät myös erilaisia sähköisiä ajopöytäkirjasovelluksia.

Verottaja antaa sinulle ajopäiväkirjan pitämiseen kohtalaisen vapaat kädet, kunhan vain tarvittavat tiedot tulevat ilmi. Ajopäiväkirjasta olisi syytä löytyä seuraavat tiedot:

• matkan aloitus- ja päättymisajankohta,
• paikka, josta matka alkaa ja jonne se päättyy,
• ajoreitti tarvittaessa,
• matkamittarin lukema ennen ja jälkeen matkaa,
• matkan pituus,
• ajon tarkoitus (esim. käynti asiakkaan luona) sekä
• auton käyttäjä ja rekisterinumero.

Yrityksen ajopäiväkirjan pitämiseen kannattaa suhtautua tarkasti, sillä ajojen dokumentointi on edellytys vähennysten saamiselle verotuksessa. Sinun ei kuitenkaan tarvitse toimittaa ajopäiväkirjaa Verohallinnolle, elleivät he sitä erikseen pyydä.

Pidä kuitenkin täytetyt ja vanhat ajopäiväkirjat visusti tallessa. Ne ovat osa yrityksesi kirjanpitoaineistoa, jota tulee lain mukaan säilyttää kuusi vuotta. Hukkunut ajopäiväkirja voi tulla kalliiksi, jos verotarkastaja saapuu koputtelemaan ovelle.

Mikä lasketaan työmatkaksi ja mikä ei?

Tämäkään asia ei välttämättä ole tuoreessa muistissa varsinkaan uusilla yrittäjillä, joten käydään se lyhyesti läpi.

Työmatkan määritelmän tärkein periaate on selvä: matkoja kodin ja varsinaisen työpaikan välillä ei lasketa työmatkoiksi, vaan nämä matkat voit vähentää myöhemmin henkilökohtaisella veroilmoituksellasi halvimman mahdollisen matkustustavan mukaan – omavastuun osuus on 750 euroa.

Verottajan linjauksen mukaan työmatka tarkoittaa matkaa, jonka joudut työtehtäviesi takia tekemään varsinaisen työpaikkasi ulkopuolella sijaitsevalle erityiselle työntekemispaikalle. Erityinen työntekemispaikka tarkoittaa yksinkertaisesti sellaista paikkaa, jossa työskentelet tilapäisesti. Tällaisen tilapäistyöskentelyn kesto saa olla enintään kolme vuotta.

Läheskään kaikilla yksinyrittäjillä ei kuitenkaan ole omaa liiketilaa tai muuta varsinaista työpaikkaa, joten näissä tapauksissa työmatkan määritelmä täyttyy pelkästään sillä, että kotoa ajetaan erityiselle työntekemispaikalle – siis esimerkiksi asiakkaan luokse ja sieltä takaisin.

Joillain toimialoilla työkomennukset voivat kuitenkin olla pitkiä, ja näissä tapauksissa työmatkoiksi ei lasketa komennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- tai muita vastaavia matkoja erityisen työntekemispaikan ja kodin välillä. Lisää tarkentavia työmatkan määritelmään liittyviä seikkoja voit tutkailla Verohallinnon syventävistä ohjeista.