Yrittäjän työttömyysturva

Yrittäjän työttömyysturva

Mitä aloittelevan yrittäjän on hyvä tietää?

Yrittäjän työttömyysturva on aihe, joka mietityttää ennalta lähes jokaista yrittäjän uraa harkitsevaa ihmistä. Vaikka menestyvälle yrittäjälle ajatus työttömyydestä saattaa tuntua kaukaiselta, aloittelevan yrittäjän tai yrityksen perustamista harkitsevan kannattaa kuitenkin varautua ennalta tähänkin mahdollisuuteen.

Moni yrittäjäksi ryhtynyt on joutunut kantapään kautta huomaamaan, että työttömyyden koittaessa asiat eivät aina suju niin kuin olisi olettanut. Tämä johtuu siitä, että yrittäjillä – ja joissain tapauksissa myös heidän perheenjäsenillään – edellytykset työttömyysturvan saamiseen ovat erilaiset tavallisiin palkansaajiin verrattuna.

Käsittelemme tässä tekstissä tiivistetysti niitä asioita, joita yrittäjyyttä harkitsevan on syytä tietää ennalta työttömyydestä ja yrittäjän työttömyysturvasta vuonna 2017. Käymme läpi perustiedot siitä:

  • ketkä määritellään yrittäjiksi työttömyysturvalain mukaan,
  • millä edellytyksillä yrittäjälle maksetaan tai ei makseta työttömyyskorvausta, ja
  • mitä ovat yrittäjän työttömyyskassat ja kuka niihin voi liittyä?

Kun yrittäjä jää työttömäksi

Kun yritystoiminta loppuu tai oma työllistyminen yrityksessä päättyy, on henkilön ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi Työ- ja elinkeinotoimistoon.

TE-toimistossa selvitetään, onko henkilö työttömyysturvalaissa määritelty yrittäjä ja onko hänellä edellytykset työttömyyskorvauksen saamiselle. Työttömyyskorvauksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä:

  • KELAn maksamaa peruspäivärahaa (tai vaihtoehtoisesti työmarkkinatukea) sekä
  • ansiosidonnaista päivärahaa, jota voi saada vain työttömyyskassaan liittynyt yrittäjä.

Yrittäjästatuksen toteaminen on yleensä yksinkertaista, mutta yllätyksiä voi tulla esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa yritystoimintaan osallistunut yrittäjän perheenjäsen jää työttömäksi palkkatyöstään.

Tämä johtuu siitä, että työttömyysturvan näkökulmasta myös yrittäjän perheenjäsen tai yrityksen osaomistaja voidaan tulkita yrittäjäksi, jos tietyt ehdot täyttyvät.

Yrittäjän uraa suunnittelevan on siis hyvä olla tietoinen myös siitä, miten perheenjäsenen työllistäminen vaikuttaa tämän työttömyysturvaan.

Yrittäjän määritelmä työttömyysturvalaissa

Työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjiksi katsotaan henkilöt, jotka saavat toimeentulonsa ansiotyöstä olematta työ- tai virkasuhteessa – siis esimerkiksi toiminimiyrittäjät, osake- tai muun yhtiön pyörittäjät ja päätoimiset kevytyrittäjät.
Kuitenkin myös yrityksen osaomistaja tai yrittäjän perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi, jos kyseinen henkilö:

  • työskentelee johtavassa asemassa (esim. toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai vastaava) yrityksessä, josta hän itse omistaa vähintään 15 prosenttia; tai josta hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 30 prosenttia; tai josta hänen perheenjäsenensä omistavat vähintään 30 prosenttia.

Myös ilman johtavaa asemaa henkilö katsotaan yrittäjäksi, mikäli hän työskentelee yrityksessä:

  • jonka hän itse tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 50-prosenttisesti, tai
  • hänen perheenjäsenensä omistavat yrityksen vähintään 50-prosenttisesti. Omistusosuuksia laskiessa mukaan voidaan ynnätä myös toisen yrityksen kautta tapahtuva niin sanottu välillinen omistus.

Perheenjäseniksi puolestaan lasketaan samassa taloudessa yrittäjän kanssa asuva puoliso tai avopuoliso, lapset ja lapsenlapset sekä omat vanhemmat ja isovanhemmat.

Pelkkä osaomistajuus tai yrittäjäpuolison tai -perheenjäsenen kanssa saman katon alla eläminen ei kuitenkaan vielä tee kenestäkään yrittäjää, vaan ylläolevien ehtojen tulee täyttyä.

Ajoittain TE-toimistojen tekemät tulkinnat yrittäjäluokitteluista ovat kuitenkin olleet kirjavia, joten tämänkin takia asian kanssa on syytä olla tarkkana.

Jos yrittäjästatus mietityttää, löydät lisätiedot ja tarkennukset Työttömyysturvalain pykälästä 6.

Oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä?

Kun hakija on todettu yrittäjäksi, TE-toimisto selvittää, onko yrittäminen ollut pää- vai sivutoimista. Lähtökohta on, että päätoimisena yrittäjänä työskentelevä ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Päätoimisuutta arvioitaessa ratkaiseva seikka on toiminnan vaatima työmäärä – ei kertynyt tulo.

Työllistymisen katsotaan olevan päätoimista, mikäli toimintaan vaadittu työmäärä on niin suuri ettei se mahdollistaisi kokoaikatyön vastaanottamista. Sivutoimisena työllistyvälle yrittäjälle sen sijaan voidaan maksaa niin sanottua soviteltua päivärahaa.

Pää- ja sivutoimisuuden raja TE-toimistojen tekemissä päätöksissä on kuitenkin joskus ollut häilyvä, mikä on aiheuttanut ihmetystä monelle yrittäjälle – asiaa on käsitelty jonkin verran mediassakin. Jos päätoimisuuden raja epäilyttää, asiaa kannattaa selvittää jo etukäteen.

Milloin päätoiminen yrittäjä tulkitaan työttömäksi?

Työttömyysetuutta voi saada vasta siinä vaihessa, kun päätoimisen työllistymisen katsotaan päättyneen

  • yritystoiminnan lopettamisen myötä tai
  • jos oma työllistyminen yrityksessä on päättynyt.

Vasta tällöin yrittäjä tulkitaan työttömäksi. Lisäksi ehtona on hakijan työssäoloehdon täyttyminen – palaamme tähän tarkemmin alempana.

Yritystoiminnan tai oman työllistymisen loppuminen on aina pystyttävä todistamaan TE- toimistolle. Esimerkiksi toiminimen tulkitaan lopettaneen yritystoimintansa, kun sen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut mahdollisesta YEL- tai MYEL-vakuutuksestaan.

Osakeyhtiön tai muun yhtiön toiminta puolestaan katsotaan loppuneeksi, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on loppunut, yrittäjä on luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä:

  • yrittäjä on jättänyt Verohallintoon ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekisteristä, ja
  • yrittäjä on jättänyt Verohallintoon ilmoituksen yrityksen poistamiseksi alv-velvollisten rekisteristä tai ilmoituksen yritystoiminnan keskeyttämisestä.

Lopetetuksi yritystoiminta katsotaan myös niissä tapauksissa, joissa yritys on asetettu konkurssiin tai selvitystilaan tai yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yrityksen purkamisesta.

Henkilön työllistymisen yrityksessä puolestaan tulkitaan päättyneen, kun:

1) henkilön työkyky on alentunut olennaisesti ja pysyvästi

(tällöin henkilö on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja hänet katsotaan edelleen kykenemättömäksi työhön terveydellisistä syistä. Myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen on oltava vireillä tai hylätty.)

2)  henkilön toimeksiantosuhde on päättynyt, eikä hänen voida katsoa työllistyvän päätoimisesti muihin mahdollisiin toimeksiantoihin.

3)  yritystoiminta on kausiluonteista ja toimintakausi on päättynyt

(kausiluonteiseksi lasketaan toiminta, jota luonnonolosuhteiden takia pystyy harjoittamaan enintään kuuden kuukauden ajanjakson verran vuodessa)

Yrittäjän työssäoloehto 2017

Kun yrittäjä katsotaan työttömäksi, perus- tai ansiopäivärahan saamisen ehtona on vielä työssäoloehdon täyttyminen. Yrittäjän työssäoloehto täytyy, kun hän on on edeltävän neljän vuoden aikana työskennellyt vähintään 15 kuukautta yrittäjänä.

Jotta yritystoiminta voidaan huomioida työssäoloehtoon, yrittäjän eläkelain mukaisen työtulon on lisäksi oltava vähintään 1047 euroa kuukaudessa eli 12 564 euroa vuodessa (1. tammikuuta 2017 alkaen).

Kaikki työttömyyden määritelmää koskevat kriteerit on lueteltu tarkemmin työttömyysturvalain toisessa luvussa. Kyseisestä luvusta löytyy vastaukset myös siihen, milloin yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn voidaan katsoa päättyneen.

Jos työtön yrittäjä ei esimerkiksi työssäoloehdon täyttymättömyyden takia voi saada päivärahaa, hänelle voidaan tietyin edellytyksin myöntää työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki on kuitenkin tarvehankintainen etuus, jonka myöntämisestä tehdään tilannekohtainen päätös TE-toimistossa.

Vaikuttavia tekijöitä tuen saamisen ja sen määrän kannalta ovat esimerkiksi hakijan tulotaso, ikä ja huollettavien lasten määrä. Myös vanhempien tuloilla on vaikutusta työmarkkinatukeen, jos hakija asuu heidän kanssaan samassa taloudessa. Puolison tulot vaikuttivat työmarkkinatukeen vielä joitain vuosia sitten, mutta enää näin ei ole.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat molemmat suuruudeltaan samanarvoisia – vuonna 2017 summa on 32,40 euroa päivässä.

Yrittäjien työttömyyskassat – yrittäjän työttömyysvakuutus

Ansiosidonnaisen päivärahan saaminen tulee kyseeseen tapauksissa, joissa yrittäjä kuuluu työttömyyskassaan ja työssäoloehto täyttyy. Kassaan kuuluminen eli työttömyysvakuutuksen ottaminen mahdollistaa pelkkää päivärahaa paremman ansioturvan työttömyyden iskiessä.

Niin sanottuja yrittäjäkassoja Suomessa ovat SYT eli Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa sekä AYT eli Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa. Vapaaehtoinen jäsenyys on mahdollista kaikille Suomessa vakituisesti asuville yrittäjille, joiden eläkevakuutuksen mukainen työtulo on vähintään 12 564 euroa vuodessa.

Ansiosidonnainen päiväraha koostuu perus- ja ansio-osasta sekä mahdollisista lapsikorotuksista. Rahallinen suuruus riippuu siitä, minkä vakuutustason kassaan liittynyt yrittäjä on itselleen valinnut.

Oman päivärahan suuruutta ja jäsenmaksuja voi halutessaan vertailla yrittäjäkassojen omilla kotisivuilla:

AYT: http://www.ayt.fi/fi/jaseneksi

SYT: https://syt.fi/jaseneksi/

Palkkatyöstä yrittäjäksi – työttömyysturvan katkeamattomuus ja jälkisuoja-aika

Jälkisuojan tarkoituksena on helpottaa siirtymää palkansaajasta yrittäjäksi – ja myös toisinpäin.

Jälkisuojaoikeus tarkoittaa sitä, että palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvälle voidaan työttömyyden hetkellä maksaa ansiosidonnaista päivärahaa, vaikkei 15 kuukauden työssäoloehto yrittäjänä olisikaan täyttynyt. Päiväraha maksetaan tällöin yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella.

Jälkisuoja-ajan kesto on pääsääntöisesti 18 kuukautta, mutta se päättyy jo aiemmin työssäoloehdon täyttyessä. Jos siis yrittäjä on heti toiminnan aloittamisesta alkaen ollut yrittäjäkassan jäsenenä, hänen jälkisuoja-aikansa voi päättyä 15 kuukauden kohdalla työssäoloehdon tullessa täyteen. Tämän jälkeen hän on työttömyyden iskiessä oikeutettu yrittäjätuloon perustuvaan ansiosidonnaiseen päivärahaan mikäli edellytykset täyttyvät.

Kassaa vaihdettaessa työttömyysturva säilyy katkeamattomana, mikäli siirtyminen palkansaajakassasta yrittäjäkassaan tapahtuu yritystoiminnan ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Lisäksi liittyminen pitää tehdä kuukauden sisällä siitä, kun henkilö on eronnut edellisestä työttömyyskassastaan. Siirtymisen myötä päivärahan saamisen edellytyksenä oleva 15 kuukauden työssäoloehto alkaa kertyä heti.

Yrittäjäksi siirtyvä voi halutessaan myös pysyä palkansaajakassan jäsenenä 18 kuukauden jälkisuojan ajan. Tällöin yrittäjän työssäoloehto ei kuitenkaan kerry. Yritystoiminnan jatkuessa yli 18 kuukauden rajan, yrittäjä ei enää voi kuulua palkansaajakassaan.

Jos yrittäjä siis siirtyy palkansaajakassasta yrittäjäkassaan vasta jälkisuoja-ajan umpeutuessa, hän on tällöin ensimmäisen 15 kuukauden ajan uudessa kassassa ilman oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Yrittäjäkassaan liittyminen kannattaa siis yleensä tehdä heti toiminnan alkaessa.

Lopuksi

Työttömyyteen sekä yrittäjän ja tämän perheenjäsenten työttömyysturvaan liittyvät asiat ovat usein hyvin tilannekohtaisia. Muistathan siis, että omaa tilannetta on tarpeen vaatiessa aina hyvä selvittää jo ennalta TE-toimiston tai esimerkiksi oman työttömyyskassan asiantuntijoiden kanssa.

Hyödynnä kuukausi ilmaista kirjanpitoa!

Kokeile palvelua ja hyödynnä kuukausi ilmaista kirjanpitoa. Jätä yhteystietosi ja sovi aika 15 minuutin esittelylle. Näytämme miten palvelu toimii, vastaamme kysymyksiisi ja luomme sinulle käyttäjätunnukset.

Tarjous koskee vain uusia Accountor Go asiakkaita.