Toiminimen perustaminen verkossa – näin se käytännössä tapahtuu

Toiminimen perustaminen verkossa – näin se käytännössä tapahtuu

Mikä on toiminimi ja kuinka se perustetaan?

Opas aloittavalle yrittäjälle

Toiminimen perustamista on joskus moitittu hitaaksi ja jonkin verran paperisotaa vaativaksi operaatioksi, mutta ainakaan vuonna 2018 tämä väite ei pidä enää lainkaan paikkaansa.

Toiminimen perustaminen verkossa on ollut mahdollista jo maaliskuusta 2017 alkaen, kun Patentti- ja rekisterihallitus otti yhteistyössä Verohallinnon kanssa käyttöön sähköisen perustamisilmoituksen.

Tässä tekstissä käymme läpi toiminimen perustamisen käytännön vaiheet. Pureudumme niihin yleisimpiin asioihin, jotka sinun pitää tietää toiminimen perustamisilmoitusta täyttäessäsi tai jo ennen sitä.

Perustamislomake nimittäin sisältää muutamia kohtia, joiden kanssa kompurointi voi turhaan pitkittää lomakkeen käsittelyaikaa tai aiheuttaa myöhemmin ylimääräistä harmia.

Käsittelemme tässä oppaassa sähköistä perustamistapaa, mutta törmäät perustamisilmoituksessa aivan samoihin asioihin, vaikka päättäisit laittaa toiminimen pystyyn Y3-paperilomakeilmoituksella.

Sähköisellä perustamistavalla on kuitenkin etunsa, joista kerromme lisää hieman alempana.


Mikä on toiminimi ja millaiseen yrittämiseen se sopii?

Yksityistä elinkeinonharjoittajaa kutsutaan arkikielessä usein toiminimiyrittäjäksi tai vain toiminimeksi – siksi mekin käytämme tässä oppaassa tätä nimitystä.

Toiminimi on osakeyhtiön ohella Suomen yleisin yritysmuoto, ja yksinkertaisuutensa takia se on itsestään selvä valinta monelle aloittavalle yksinyrittäjälle – olivat he sitten pää- tai sivutoimisia.

Toiminimi saattaa olla sinulle sopivin valinta yritysmuodoksi, kun:

  • liiketoimintasi perustuu kokonaan tai pääosin vain omaan työpanokseesi,
  • et tarvitse isoja summia rahaa toimintasi käynnistämiseksi,
  • yrittämisesi tulee jatkossakin olemaan kohtalaisen pientä ja
  • et aio laajentaa yritystoimintaasi ainakaan heti.

Mikäli liiketoimintasi alkaa kuitenkin jossain vaiheessa kasvaa, yritysmuodon muuttaminen toiminimestä osakeyhtiöksi onnistuu ongelmitta.

Toiminimen hyvät ja huonot puolet

Olennaisimmat hyödyt

  • Aloittaminen on helppoa, nopeaa ja halpaa. Perustamisilmoitus kaupparekisteriin maksaa verkossa tehtynä 75 euroa, ja lomakkeen käsittely sujuu nopeimmillaan muutamassa päivässä.
  • Yrityksen pyörittämiseen liittyvät hallinnolliset työt (kirjanpito, verotus jne.) ovat jonkin verran vähätöisempiä ja edullisempia esimerkiksi osakeyhtiöön verrattuna. Hyvä kirjanpitäjä huolehtii toki suureksi osaksi paperitöistä.
  • Jos tienestisi pysyvät pieninä tai maltillisina, toiminimi on osakeyhtiöön verrattuna verotuksellisesti edullisempi tapa yrittää.

Mahdolliset haitat ja riskit

  • Toiminimellä yrittäessäsi teet kaikki sopimukset ja sitoumukset omalla nimelläsi ja mahdollisista veloista olet vastuussa henkilökohtaisella omaisuudellasi.
  • Toiminimiyrittäminen on pientä liiketoimintaa ja se myös näyttää siltä. Markkinointimielessä toiminimi ei siis välttämättä ole niin uskottava yritysmuoto kuin osakeyhtiö, mutta käytännössä tällä ei useimmilla toimialoilla ole mitään merkitystä. Jos esimerkiksi myyt palveluitasi suoraan kuluttaja-asiakkaille, heitä tuskin kiinnostaa, mikä on yritysmuotosi. Yritysten välisessä kaupankäynnissä tilanne voi joissain tapauksissa olla toinen.

Mitä toiminimen perustaminen verkossa vaatii?

Toiminimen sähköisen perustamisilmoituksen tekeminen kaupparekisteriin on aina yrittäjän vastuulla, eli esimerkiksi asiamies tai verkkopankkitunnukset omaava lapsi ei voi sitä yrittäjän puolesta tehdä.

Jotta perustaminen sujuu ongelmitta, sinun tulee olla täysi-ikäinen ja sinulla pitää olla:

  • suomalainen henkilötunnus sekä
  • henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai
  • sirullinen henkilökortti (HST-kortti) sähköistä tunnistautumista varten.

Miksi toiminimi kannattaa perustaa netissä?

Paperilomakkeella tehtyyn perustamisilmoitukseen verrattuna sähköisellä perustamisilmoituksella on kaksi keskeistä etua, jotka ovat:

  • Halvempi hinta. Toiminimen perustaminen verkossa maksaa vain 75 euroa, kun paperi-ilmoituksesta kaupparekisteriin joudut pulittamaan 110 euroa.
  • Nopeampi käsittelyaika. Tätä kirjoitettaessa sähköisten ilmoitusten käsittelyajaksi on ennustettu kaksi työpäivää, kun paperilomakkeilla vastaava luku on peräti 19 työpäivää.

Toiminimen perustaminen netissä siis säästää sinulta sekä aikaa että rahaa.

HUOM! Yllä mainitut 75 ja 110 euroa ovat käsittelymaksuja, jotka maksetaan kaupparekisteri-ilmoittautumisesta.

Mikäli et halua liittyä kaupparekisteriin, voit halutessasi ryhtyä yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi (eli ”toiminimiyrittäjäksi”) ilmaiseksi paperilomakkeella, jos mikään alla luetelluista ehdoista ei täyty.

Verkossa tehty toiminimen perustaminen sen sijaan ilmoitetaan aina kaupparekisterille.

Milloin toiminimen on pakko liittyä kaupparekisteriin?

Entä mitä hyötyä kaupparekisteriin kuulumisesta on, vaikka se ei olisikaan pakollista?

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana sinun on liityttävä kaupparekisteriin, jos toiminnassasi täyttyy edes yksi seuraavista ehdoista:

  • Liiketoimintasi on luvanvaraista eli sitä varten tarvitaan jokin viranomaislupa.
  • Toimintasi vaatii pysyvän toimipaikan eli asunnostasi erillisen liiketilan.
  • Sinulla on töissä muita henkilöitä kuin omia perheenjäseniäsi.
(Kalastusta tai maatilataloutta harjoittavilta toiminimiyrittäjiltä kaupparekisteri-ilmoitusta ei kuitenkaan vaadita. Huomioi myös se, että luvanvaraisessa elinkeinotoiminnassa luvat on laitettava kuntoon jo ennen toiminnan aloittamista.)

Vaikka yksikään ehdoista ei täyttyisi, kaupparekisteri-ilmoituksella saat rekisteröityä toiminimesi ja hankittua sille nimisuojan.

Tällöin kukaan muu yrittäjä ei saa myöhemmin rekisteröidä omaan toiminimeesi sekoitettavissa olevaa nimeä.

Useimmissa tapauksissa kaupparekisteriin kannattaa siis aina liittyä, mikäli liiketoimintasi ei tule olemaan todella pienimuotoista ja sivutoimista.

Kuten jo todettua, kaupparekisteriin ilmoittautuminen hoituu automaattisesti, kun teet perustamisen verkossa.

Katsotaan seuraavaksi, mitä vaiheita sähköisen perustamisilmoituksen täyttäminen sisältää.

Samat asiat tulevat toki vastaan myös paperisella perustamislomakkeella – joskin hieman eri järjestyksessä.

Toiminimen on voinut perustaa verkossa vuodesta 2017 alkaen.
Toiminimen on voinut perustaa verkossa vuodesta 2017 alkaen. Netissä tehty toiminimen perustamisilmoitus kaupparekisteriin maksaa 75 euroa.

Toiminimen perustaminen verkossa vaihe vaiheelta

Toiminimen sähköinen perustamisilmoitus täytetään PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-verkkopalvelussa, jonne pääset kulkemaan oheisen linkin kautta sivun alaosasta.

Tunnistautumisen jälkeen kirjaat perustamispalveluun omat yhteystietosi tai vaihtoehtoisesti sen henkilön yhteystiedot, joka tarvittaessa antaa Patentti- ja rekisterihallitukselle lisätietoja ilmoituksesta.

Jälkimmäinen vaihtoehto tulee kuitenkin kyseeseen lähinnä joissain harvoissa erityistapauksissa.

Toiminimen nimi ja varavaihtoehdot

Yhteystietojen kirjaamisen jälkeen valitset omalle toiminimellesi nimen – eli toiminimen.

Kuulostiko sekavalta? Ei ihme. Toiminimi tarkoittaa lainsäädännön näkökulmasta yrityksen tai yhdistyksen toiminnassaan käyttämää nimeä yritysmuodosta riippumatta. Kuten jo edellä todettiin, arkikielessä ja myös tässä oppaassa ”toiminimellä” kuitenkin viitataan pääasiassa toiminimiyrittäjään eli yksityiseen elinkeinonharjoittajaan.

Sinun kannattaa ilmoittaa toiminimellesi myös kaksi vaihtoehtoista nimeä, jos alkuperäinen ehdotus ei kaupparekisterille kelpaa.

Ne voivat olla esimerkiksi pienillä vivahde-eroilla varustettuja muunnoksia varsinaisesta nimiehdotuksesta.

Jos varsinainen nimiehdotuksesi ei kelpaa, PRH voi hyväksyä ensimmäisen tai toisen varavaihtoehdon, eikä lähetä sinulle erikseen korjauskehotusta. Tämä voi nopeuttaa toiminimen rekisteröintiä.

Omia käyntikortteja ei siis kannata käydä aivan suinpäin painattamassa ennen kuin ehdotettu nimi on hyväksytty. Jo käytössä olevia yritysten nimiä voi tutkia esimerkiksi PRH:n nimipalvelussa.

Yleensä nimessä pitää olla yhtiömuodon tunnus, mutta yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta eli toiminimiyrittäjiltä tätä ei vaadita. Tästä huolimatta monen toiminimen nimi sisältää lyhenteen tmi tai sanan toiminimi.

Sivuiltamme löydät erillisen nimioppaan, joka sisältää 10 vinkkiä oman yrityksen nimeämiseen sekä olennaisimmat tiedot PRH:n nimeämisohjeista – aivan mikä tahansa nimi ei kelpaa!

Nimen valitsemisen jälkeen toiminimen perustaja ilmoittaa yrityksensä kotipaikan, toimialan sekä osoitetiedot. Tiedot tulevat näkyviin ytj.fi-palveluun.

Kotipaikan ja osoitetietojen kirjaaminen sujuu tietysti ongelmitta, mutta toimialan muotoilusta sinun pitänee tietää ennalta muutama asia – katsotaan ne läpi seuraavaksi.

Toiminimen toimialan ilmoittaminen kaupparekisteriin

Kun perustat toiminimeä verkossa, ilmoitat toimialasi kahteen paikkaan eli sekä kaupparekisterille että Verohallinnolle. Näistä ensimmäisenä eteen tulee kaupparekisterille ilmoitettava toimiala.

Toimiala kertoo lyhykäisyydessään sen, mitä yrityksesi tulee tekemään. Voit sisällyttää kaupparekisterille tehtävään toimialailmoitukseen useita eri toimialoja.

Tarkoilla sanamuodoilla ei ole tässä vaiheessa väliä, kunhan muotoilustasi käy selvästi ilmi, mitä teet. Kaupparekisterille kelpaavat hyvinkin monivivahteiset ilmaukset omasta toimialastasi.

Loppuun kannattaa myös lisätä varsinaisen toimialasi jatkoksi yleistoimiala eli maininta ”kaikki laillinen liiketoiminta”.

Voit periaatteessa ilmoittaa kaupparekisterille toimialaksesi pelkän yleistoimialan eli edellä mainitun kaiken laillisen liiketoiminnan.

Tarkempi muotoilu on kuitenkin suositeltavaa, koska toiminimen rekisteröinti helpottuu, kun olet yksilöinyt toimialasi.

Tämä johtuu siitä, että toiminimeä rekisteröidessäsi PRH tutkii, onko nimesi rekisteröinnille estettä.

Jos jollain yrityksellä on jo olemassa hyvin vastaavankaltainen nimi kuin sinulla, nimien sekoitettavuus on epätodennäköisempää, jos yksilöit tarkasti toimialasi.

Yksilöinnillä sinun on helpompi osoittaa, että toimitte eri toimialoilla ja tällöin nimien sekoitettavuudesta tuskin koituu ongelmaa.

Toimialan muotoilu kannattaa hoitaa kuntoon kerrasta, sillä myöhemmin tehtävät muutosilmoitukset ovat maksullisia.

Kaupparekisterille voit siis ilmoittaa toimialasi esimerkiksi muodossa autokorjaamoala ja kaikki muu laillinen liiketoiminta.

PRH kuitenkin ohjeistaa, että mikäli liiketoimintasi vaatii jonkin viranomaisluvan, toimialan muotoilu kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta.

Verohallinto sen sijaan on toimialan muotoilun suhteen aina aavistuksen verran tarkempi – tästä kerromme lisää hieman alempana.

Mitäs sitten?

Tämän vaiheen jälkeen siirrytään allekirjoittamaan perustamisilmoitusta. Allekirjoitus tapahtuu sähköisesti muutamalla hiirenpainalluksella.

Lopuksi ilmoitus vielä maksetaan verkkopankissa tai luottokortilla. Maksun jälkeen palataan vielä perustamispalveluun, jossa odottaa ilmoitus maksun rekisteröinnistä.

Samalla yrittäjä saa tietoonsa Y-tunnuksensa sekä perustamisilmoituksensa kirjaamisnumeron. Y-tunnuksen avulla saat heti ilmoitettua toiminimesi tietoja sähköisesti Verohallinnolle – ohjeistuksen löydät hieman alempaa.

Mikäli yritystoimintasi ei ole luvanvaraista, voit aloittaa toiminnan heti perustamisilmoituksen tekemisen jälkeen, kunhan myös velvoitteet Verohallinnon suuntaan on huolehdittu kuntoon.

Kun perustamisilmoitus on lähetetty, se otetaan käsittelyyn kaupparekisterissä. Toiminimesi rekisteröidään kaupparekisteriin, mikäli nimen rekisteröinnille ei ilmene esteitä. Kaupparekisteriotteen saat myöhemmin kotiisi postitse.

Kun rekisteröinti on hyväksytty, voit tämän jälkeen halutessasi ilmoittaa kaupparekisterille mahdolliset aputoiminimesi ja rinnakkaistoiminimesi. Tämäkin onnistuu kätevästi netissä.

Useimmille aloittaville toiminimiyrittäjille aputoiminimi tai rinnakkaistoiminimi eivät välttämättä ole tarpeen, mutta käydään nämäkin asiat lyhyesti läpi ennen kuin otamme käsittelyyn Verohallinnolle ilmoitettavat tiedot.

Mitä tarkoittavat aputoiminimi ja rinnakkaistoiminimi?

Aputoiminimen hyödyt

Aputoiminimi voi tulla tarpeeseen, jos toimit monella eri toimialalla, etkä halua harjoittaa kaikkea liiketoimintaa niin sanotulla päätoiminimelläsi. Asia on helpointa käydä läpi käytännön esimerkin kautta.

Kuvitellaan, että perustat autokorjaamon, mutta teet siinä sivussa iltaisin myös tietokoneiden ja muiden ATK-laitteiden huoltoa.

Voisit tässä tapauksessa rekisteröidä varsinaisen toiminimesi (esimerkiksi Tmi Heikin autokorjaamo) rinnalle aputoiminimen Heikin ATK-huolto.

Aputoiminimestä voi siis olla hyötyä esimerkiksi markkinoinnissa, jos toimialat eroavat toisistaan paljon tai edes jonkin verran.

Jotkut potentiaalisista asiakkaistasi saattaisivat kummastella, jos markkinoisit ja myisit tietokonehuoltopalveluitasi autokorjaamoalaan viittaavalla toiminimellä.

Aputoiminimessä ei pääsääntöisesti saa esiintyä yritysmuodon tunnusta, koska kyseessä ei ole oma erillinen toiminimensä. Jos kyseessä olisi osakeyhtiö, aputoiminimessä ei siis saisi olla sanaa osakeyhtiö tai lyhennettä oy.

Toiminimilaissa ei kuitenkaan ole asiasta mainintaa yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta, eli toiminimiyrittäjillä on tässä suhteessa hieman vapaammat kädet.

Muista, että et voi harjoittaa aputoiminimellä sellaista liiketoimintaa, joka kattaisi liiketoimintasi kokonaisuudessaan. Toisin sanoen: aputoiminimellä voit harjoittaa vain tiettyä osaa yrityksesi toiminnasta.

Aputoiminimen kirjanpito ja verotus eivät myöskään ole varsinaisesta toiminimestä erillisiä yksikköjään.

Aputoiminimen ilmoittaminen maksaa sähköisesti 65 euroa.

Rinnakkaistoiminimen idea

Rinnakkaistoiminimi tarkoittaa toiminimeäsi jollain muulla kielellä – esimerkiksi ruotsiksi tai englanniksi.

Tästä voi olla apua vaikkapa tilanteissa, joissa harjoitat ulkomaankauppaa tai toimit kaksikielisellä alueella.

Rinnakkaistoiminimen on kuitenkin vastattava sanasisällöltään varsinaista toiminimeäsi – kyseessä on siis nimenomaan varsinaisen toiminimesi käännös.

Mikäli haluat ilmoittaa kaupparekisterille rinnakkaistoiminimen, päätoiminimesi on tällöin oltava joko suomenkielinen tai ruotsinkielinen.

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan rinnakkaistoiminimen rekisteröinti onnistuu perustamisvaiheessa perustamisilmoituksen käsittelymaksulla. Jälkikäteisilmoittaminen on maksullista.


Verohallinnon rekisterit ja kirjanpitoon liittyvät tiedot

Seuraavaksi käymme läpi ne asiat, joita sinun pitää tietää ilmoittaessasi toiminimiyrityksesi tietoja Verohallinnolle.

Tarkastellaan ensin Verohallinnolle ilmoitettavan toimialan sekä

  • alv-rekisterin,
  • ennakkoperintärekisterin sekä
  • työnantajarekisterin merkitys.

Sen jälkeen käymme lyhyesti läpi toiminimen kirjanpidon järjestämisen sekä ensimmäisen tilikauden.

Verohallinnolle ilmoitettava toimiala

Edellä totesimme, että kaupparekisterille kelpaavat hyvinkin monimuotoiset ilmaisut omasta toimialastasi.

Verohallinto sen sijaan on toimialan määrittelyn suhteen tarkempi – he haluavat tietää tarkan päätoimialasi eli sen alan, jolla pääasiallisesti liiketoimintaasi harjoitat.

Päätoimialasi ilmoitat viisinumeroisella TOL2008-toimialakoodilla.

Oman tarkan päätoimialasi löydät Tilastokeskuksen TOL2008-sivustolta – halutessasi voit myös lukea toimialan määrittelyä koskevan tarkemman oppaan.

Esimerkki tarkasta päätoimialasta: 45201 eli moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat).

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin liittyminen

Milloin toiminimen pitää ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnasta?

Toiminimeä perustaessasi sinun tulee – muutamia poikkeustoimialoja lukuun ottamatta – liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, mikäli liikevaihtosi ylittää tilikauden aikana 10 000 euroa.

Liikevaihto tarkoittaa kaikkea sitä rahaa, jonka laskutat tilikauden aikana asiakkailtasi – arvonlisäveron osuutta huomioimatta.

Esimerkki: Laskutat 12 kuukauden tilikauden aikana 10 000 euroa + alv 24%, jolloin tilillesi ilmestyy 12 400 euroa. Liikevaihtosi on tällöin 10 000 euroa, koska alv:n osuutta ei lasketa mukaan.

Mikäli yrittämisesi on vain pientä ja sivutoimista, 10 000 euron liikevaihto voi tuntua äkkiseltään isolta.

Jos liiketoimet alkavat kuitenkin luistaa, raja tulee nopeasti vastaan hyvinkin pienellä kuukausittaisella liikevaihdolla.

Toiminimen hinta
Joitakin poikkeustoimialoja lukuun ottamatta toiminimen on liityttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Huomioi, että toiminimeä perustettaessa ensimmäisen tilikauden pituus on usein muu kuin 12 kuukautta, ja tällöin liikevaihto suhteutetaan vastaamaan tätä ajanjaksoa. Tästä kerromme esimerkin kera hieman alempana.

Kun et kuulu alv-rekisteriin, myyt tietysti tuotteesi ilman arvonlisäveron (yleensä 24%) osuutta. Jos tilikauden liikevaihtosi kuitenkin tällöin lipsahtaa yli 10 000 euron, joudut maksamaan takautuvasti alvit kaikesta tilikautesi myynnistä.

Alv-rekisteriin on siis syytä liittyä heti, mikäli tuntuu hiukankin siltä, että 10 000 euron liikevaihtoraja voisi ylittyä.

Mikäli kuulut rekisteriin, mutta liikevaihtosi jääkin alle kymppitonnin, saat haettua maksamasi alvit takaisin arvonlisäveron alarajahuojennuksen eli pienyrittäjille tarkoitetun veroetuuden ansiosta.

Alv-rekisteriin vapaaehtoisesti liittymällä voit myös hyötyä arvonlisäveron vähennysoikeudesta.

Tästä on apua erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa toiminimelläsi on heti alussa runsaasti erilaisia liiketoimintaan liittyviä hankintoja.

Otetaan jälleen esimerkki. Myyt asiakkaille palvelujasi 1000 eurolla, johon lisätään ALV 24%.

Tilillesi ilmestyy 1240 euroa, josta 240 euroa on arvonlisäveron osuutta, jonka tilität valtiolle.

Kuvitellaan, että olet kuitenkin ostanut yritystoimintaasi varten työkoneen, josta olet maksanut yhteensä 620 euroa (500 euroa + alv 24% eli 120 euroa = 620 euroa).

Voit nyt vähentää työkoneen sisältämän arvonlisäveron siitä alv:sta, jonka joutuisit maksamaan valtiolle (240 euroa miinus 120 euroa).

Tässä tapauksessa valtiolle maksettavan arvonlisäveron määrä putosi 120 euroon.

Jos ostojesi sisältämän arvonlisäveron osuus olisikin suurempi kuin myyntiesi sisältämä alv, saisit Verohallinnolta hyvitystä eli voisit ikään kuin ”jäädä voitolle”.

Toiminimen ensimmäisen tilikauden pituus

Ja mitä merkitystä tilikauden pituudella on alv-rekisteriin liittymisen kannalta?

Koska toiminimen perustaminen tapahtuu yleensä keskellä vuotta, ensimmäisen tilikauden pituus on usein jokin muu ajanjakso kuin normaali 12 kuukautta.

Jos toiminimesi kirjanpito on yhdenkertainen, tilikautesi on aina kalenterivuosi, mutta ensimmäinen tilikausi voi olla tilapäisesti lyhyempi kuin 12 kuukautta. Tällöin ensimmäinen tilikausi siis päättyy toiminimen perustamisvuoden viimeisenä päivänä.

Kahdenkertaisessa kirjanpidossa ensimmäisen tilikauden maksimipituus puolestaan on 18 kuukautta. Tämän jälkeen jatketaan 12 kuukauden jaksoissa, mutta tuo jakso voi olla myös jokin muu kuin kalenterivuosi.

Toiminimen kirjanpidon järjestämisestä voit lukea tarkemmin hieman alempaa.

Tilikauden pituuden suhteen on olennaista hahmottaa, että tilikauden liikevaihto – joka vaikuttaa alv-velvollisuuteen – muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden ajanjaksoa.

Esimerkki: Aloitat toimintasi 1. toukokuuta ja kirjanpitosi on yhdenkertainen. Ensimmäisen tilikautesi pituus on näin ollen 1.5.-31.12.

Et liity alv-rekisteriin, ja 8 kuukauden pituisen tilikautesi liikevaihdoksi muodostuu 8000 euroa.

Kun tämä 8 kuukauden aikana syntynyt 8000 euron liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa, vuosittainen liikevaihtosi on 12 000 euroa. Tämä tekeekin sinusta alv-velvollisen.

Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen

Palkkatyöläisenä olet tottunut siihen, että toimitat työpaikalle verokorttisi ja työnantaja nappaa automaattisesti tilille tulevasta palkasta pois ennakonpidätyksen eli verojen osuuden.

Toiminimiyrittäjänä vastaat kuitenkin itse verojen maksamisesta ennakkoon, ja tämän voit osoittaa liittymällä ennakkoperintärekisteriin.

Mikäli toiminimeäsi ei löydy ennakkoperintärekisteristä, vastuu ennakonpidätyksen tekemisestä jääkin palvelun maksajan kontolle.

Rekisterimerkinnällä osoitat, että maksajan ei tarvitse pidättää ennakkoa sinulle maksettavasta työkorvauksesta. Tästä aiheutuisi turhaa paperityötä verrattuna siihen, että he voisivat vain maksaa lähettämäsi laskun.

Ilman ennakkoperintärekisterimerkintää kuluttaja-asiakkaasi eivät myöskään voi tehdä sinulta ostamistasi palveluista kotitalousvähennystä.

Harva haluaa ostaa esimerkiksi remontti- tai siivouspalvelua tällaiselta yritykseltä.

Merkintä ennakkoperintärekisterissä on myös osoitus luotettavuudesta, sillä rekisteriin ei pääse, mikäli toiminnassa on ilmennyt olennaisia laiminlyöntejä verotuksen tai kirjanpidon suhteen.

Hyvin pitkälti tämän takia myös erilaisten yritysrahoitusten hakeminen sujuu sutjakammin, kun liiketoiminnastasi löytyy maininta ennakkoperintärekisteristä.

Enpereen eli ennakkoperintärekisteriin kannattaa siis ehdottomasti liittyä – se ei maksa mitään.

Miten toiminimi maksaa verojaan ennakkoon?

Toiminimeä perustaessasi arvioit Verohallinnolle ensimmäisen tilikautesi liikevaihdon ja tuloksen. Tämän voit tehdä joko perustamisilmoituksen täytön yhteydessä tai netissä Verokortti verkossa –palvelussa.

Kun arvio on tehty, maksat tuloksestasi etukäteen veroa tämän tehdyn arvion perusteella – tällöin puhutaan ennakkoveron maksamisesta.

Arviota tehdessä kannattaa olla realistinen, ja varsinkaan tulojen yliarviointiin ei pidä sortua. Jos arvioit tuloksesi yläkanttiin, saat maksettavaksesi liikaa ennakkoveroja.

Saat toki liikaa maksamasi rahat myöhemmin takaisin veronpalautuksina, mutta siihen kuluu aikaa. Aloittavana yrittäjänä rahalle olisi todennäköisesti parempaa käyttöä liiketoimintasi pyörittämisessä.

Pyri siis heti alussa mahdollisimman realistiseen tulosarvioon. Mikäli arvio kuitenkin näyttää menevän metsään, hae ennakkoveron määrään ajoissa muutosta Verohallinnolta.

Jos haluat lisätietoa, lue aloittaville toiminimiyrittäjille suunnattu selkokielinen tietoisku toiminimen ennakkoverosta linkin takaa.

Huom: Pienimuotoisessa yritystoiminnassa toiminimen tulot voidaan huomioida myös palkkatulon verokortilla. Tällöin et saa postitse ennakkoverolappuja vaan maksat kyseisen verojen osuuden palkastasi.

Työnantajarekisteriin ilmoittautuminen

Useimmissa tapauksissa toiminimiyrittäjillä ei ole työntekijöitä, vaan yrittäminen tapahtuu yksin. Tällöin työnantajarekisteriin ei tarvitse liittyä.

Työnantajarekisteriin pitää ilmoittautua vain niissä tapauksissa, joissa sinut katsotaan säännölliseksi työnantajaksi. Tämä kriteeri täyttyy, jos:

  • Maksat palkkoja vakituisesti vähintään kahdelle henkilölle tai
  • maksat palkkoja samanaikaisesti vähintään kuudelle henkilölle, vaikka heidän työskentely olisi lyhytaikaista tai tilapäistä.

Muista, että toiminimimuodossa et voi maksaa palkkaa itsellesi saati puolisollesi.

Rahan ottaminen omaan käyttöön tapahtuu yksityisottoina, joista kuitenkin arkikielisesti puhutaan toiminimen palkkana.

Aiheesta voit lukea lisää erillisestä artikkelistamme edeltävän linkin takaa.


Toiminimen kirjanpidon järjestäminen

Toiminimen perustaminen tekee sinusta kirjanpitovelvollisen, eli kirjanpito on myös asia, joka sinun on mietittävä kuntoon hyvissä ajoin ennen toiminimen perustamisilmoituksen täyttämistä.

Yleensä yritykset ovat velvollisia pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhdenkertainen kirjanpito on kuitenkin kirjanpitolain mukaan sallittua toiminimiyrittäjille, kun tietyt ehdot täyttyvät. 

Jos liiketoimintasi on hyvin pienimuotoista, sivutoimista ja samankaltaisena toistuvaa, voit yrittää tehdä kirjanpitoa itse.

Useimmissa tapauksissa on kuitenkin fiksumpaa etsiä tilitoimisto toiminimellesi – ammattimainen kirjanpitäjä hoitaa kirjanpidon aina sinua tarkemmin ja nopeammin. Samalla itsellesi jää enemmän aikaa keskittyä laskutettavaan työhön.

Kirjanpitäjäsi on myös perillä lainsäädäntöä koskevista muutoksista, ja hän pitää huolen lakisääteisistä ilmoituksista sekä verovähennysten täysimääräisestä hyödyntämisestä – ja niin edespäin.

Varsinkin yrittäjyyden alkutaipaleella on lisäksi etua siitä, että sinulla on joku, jolle voit soittaa kirjanpito- tai verotusasioihin liittyen.

Lisätietoa kirjanpidon järjestämisestä:
Kannattaako toiminimen kirjanpito tehdä itse vai ulkoistaa?
Verohallinnon ohje oma-aloitteisten verojen verokauden pituudesta


Yleisimmät kompastuskivet toiminimen perustamisilmoituksessa

Seuraavat viisi yleistä kompastuskiveä käsittelimme jo tarkemmin ylempänä tätä tekstiä.

Käydään ne kuitenkin vielä kertauksena läpi, jotta perustamisilmoituksesi käsittely ei turhaan viivästy, etkä joudu myöhemmin ongelmiin esimerkiksi arvonlisäverojen kanssa.

Muista siis nämä:

1. Mieti toiminimesi varavaihtoehtonimet tarkkaan valmiiksi heti kättelyssä.

Jos perustamislomakkeeseen merkitsemäsi ensimmäinen nimiehdotus ei mene läpi, PRH voi hyväksyä toisen tai kolmannen ehdotuksesi. Korjauskehotuksen saaminen viivästyttää turhaan lomakkeen käsittelyyn kuluvaa aikaa.

2. Ilmoita tarkka toimiala myös kaupparekisterille.

Pelkän yleistoimialan (kaikki laillinen liiketoiminta) ilmoittaminen kaupparekisterille aiheuttaa helpommin sen, että toiminimesi on sekoitettavissa toiseen, jo olemassa olevaan rekisteröityyn nimeen.

Yksilöimällä toimialan pienennät riskiä siihen, että nimiehdotuksesi ei läpäise PRH:n tiukkaa seulaa.

3. Ilmoittaudu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin heti, jos 10 000 euron liikevaihtorajan ylittyminen epäilyttää vähääkään.

Mikäli et kuulu alv-rekisteriin ja raja ylittyy, joudut maksamaan takautuvasti alvit kaikesta myynnistäsi.

Kun kuulut rekisteriin ja raja ei täyty, saat haettua alvit takaisin arvonlisäveron alarajahuojennuksen takia – kyseessä on pienyrittäjille suunnattu verohelpotus.

4. Muista, että ensimmäisen tilikautesi liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.

Tämä on syytä pitää mielessä, kun mietit alv-rekisteriin liittymistä.

Jos ensimmäinen tilikautesi kestää esimerkiksi vain 6 kuukautta, mutta teet sen aikana tulosta 6000 euroa, muunnettu liikevaihtosi on 12 000 euroa. Tämä tekee sinusta alv-velvollisen.

5. Ole tarkkana ensimmäisen tilikautesi tulosta arvioidessa.

Yrittäjänä maksat ennakkoveroa – eli etukäteen maksettavaa tuloveroa – itse tekemäsi tulosarvion pohjalta.

Jos yliarvioit perustamisilmoituksessa toimintasi tuloksen, saat maksettavaksesi liikaa ennakkoveroja.

Saat ne toki myöhemmin takaisin veronpalautuksina, mutta siihen kuluu aikaa. Rahalle olisi todennäköisesti parempaa käyttöä toiminimesi tilillä.

Pyri siis mahdollisimman realistiseen tulosarvioon, ja korjaa tarvittaessa arviota Verohallinnolle hyvissä ajoin.


Muita huomioon otettavia seikkoja toiminimeä perustettaessa

Tässä minioppaassa kerroimme toiminimen perustamisen käytännön toimista ja perustamisilmoituksen täyttämisestä.

On tietysti olemassa kymmeniä muitakin käytännön asioita, jotka toiminimen perustajan on huomioitava ennen yrittäjyyden alkua tai heti alkutaipaleella.

Näihin kuuluvat muun muassa alla luetellut asiat, joista voit lukea selventäviä lisätietoja seuraavien linkkien kautta:

Starttirahan hakeminen ja ehdot

Jos aiot hakea tätä aloittavien yrittäjien tukea, sinun on tehtävä se ennen yritystoiminnan käynnistämistä.

Yksi tuen saamisen ehdoista nimittäin on se, että liiketoiminta aloitetaan vasta tuen myöntämisen jälkeen.

Pankkitilin avaaminen toiminimelle

Koska toiminimi olet sinä itse, voisit periaatteessa hoitaa toiminimesi rahaliikenteen ja arkiset kulusi samaa tiliä käyttäen.

Käytännössä tämä ei kuitenkaan ikinä ole järkevää, koska rahaliikenne ja kirjanpito pysyvät selkeämpinä erillisten tilien kautta.

Toiminimen tili voi olla joko toinen henkilökohtainen tilisi tai pankin maksullinen yritystili.

YEL-vakuutuksen eli yrittäjän eläkevakuutuksen ottaminen

YEL-vakuutus on toiminimelle aina pakollinen, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. Olennaisin kriteeri on vähintään 7656,25 euron arvoiseksi määritelty työtulo.

Muut toiminimen vakuutukset

Monissa tapauksissa YEL-vakuutus on ainoa yrittäjältä vaadittu pakollinen vakuutus, mutta yrityksen vapaaehtoisia vakuutuksia ei kannata unohtaa.

Ennakkoveron maksaminen & rahan ottaminen toiminimeltä

Nämäkin ovat asioita, jotka sinun on toiminimiyrittäjänä sisäistettävä alusta alkaen.

Yrittäjän työttömyysturva

Toiminimen perustaminen tekee sinusta yrittäjän ja tällä on olennaisia vaikutuksia työttömyyskorvausten saamisen kannalta.

Aiotko sivutoimiseksi yrittäjäksi?

Sivutoimisuuteen liittyvistä seikoista voit myös lukea lisää erillisestä artikkelistamme.

Lopuksi

Toiminimen perustaminen vaatii aina huolellista valmistautumista, sillä yrittäjyys tuo mukanaan myös riskejä ja kasvattaa yrittäjän vastuuta omasta taloudenpidosta.

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimiyrittäjänä vastaat tekemistäsi sopimuksista ja sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudellasi.

Mikäli hyppy yrittäjyyteen mietityttää tai haluat ensin kokeilla liikeideasi kannattavuutta, laskutuspalveluiden hyödyntäminen eli kevytyrittäjyys voi myös olla potentiaalinen vaihtoehto.

Todella moni suomalainen yrittäjä on ensin aloittanut sivutoimisena kevytyrittäjänä ja asiakasmäärän ja toiminnan kasvaessa siirtynyt myöhemmin päätoimiseksi yrittäjäksi.


Accountor Go on toiminimien ja muiden yksinyrittäjien kanssa yhteistyössä suunniteltu kirjanpitopalvelu.

Kiinteällä 80 euron kuukausimaksulla saat käyttöösi helppokäyttöisen ohjelman sekä ammattikirjanpitäjän. Hinta sisältää tilinpäätöksen ja veroilmoituksen.

Lue lisää Go-palvelun hyödyistä.

Hyödynnä kuukausi ilmaista kirjanpitoa!

Kokeile palvelua ja hyödynnä kuukausi ilmaista kirjanpitoa. Jätä yhteystietosi ja sovi aika 15 minuutin esittelylle. Näytämme miten palvelu toimii, vastaamme kysymyksiisi ja luomme sinulle käyttäjätunnukset.

Tarjous koskee vain uusia Accountor Go asiakkaita.