Osinkojen verotus ja maksaminen osakeyhtiössä [2019]

Osinkojen verotus ja maksaminen osakeyhtiössä [2019]

Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen maksu – perustiedot uudelle yrittäjälle

Osakeyhtiön perin yksinkertainen tarkoitus on tuottaa voittoa. Ei. Tämä ei ole riistokapitalismia, vaan näin sanoo laki. Ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määritetty, tulee osakeyhtiön pyrkiä tuottamaan voittoa. Ja toisaalta tottahan toki kaikki yrityksen perustamista suunnitteleva näkee tulevaisuudessaan vaurautta ja onnea. Hyvä niin. Voittoa kannattaa tavoitella. Tappioon pystyy tavoittelemattakin.

Tässä artikkelissa tarkastellaan osakeyhtiön tarkoitusta osingon kautta. Tämän artikkelin lukemalla opit ymmärtämään:

  1. Mikä on osinko?
  2. Milloin ja miten osinkoa jaetaan?
  3. Miten osinkoa verotetaan?
  4. Milloin kannattaa maksaa itselle palkkaa ja milloin nostaa osinkoa?

Aloitetaan siis tutustumalla osinkoon käsitteenä.

Välihuomio: Tämän artikkelin kaikki käytännöt ja laskelmat koskevat pörssiin listaamattomia osakeyhtiöitä. Pörssiin listattujen yritysten talouspäälliköt etsikööt tietonsa muualta!

Lisävälihuomio: Artikkelia kirjoittaessa on kahlattu läpi viranomaisten, taloushallintoliiton, verottajan ja monen muun tahon ohjeita samasta teemasta. Tässä artikkelissa tulokulma on kuitenkin erityinen: Miten selittää asia niin, että ihan jokainen ymmärtäisi lukemaansa. Tämä on tarkoittanut osaltaan asioiden yksinkertaistamista. Kaikkia verotuksen poikkeustapauksia ei siis yritetäkkään ottaa huomioon.

Mikä on osinko?

Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus. Eli yksi vastaus kysymykseen: Miten nostaa rahaa ulos yrityksestä? Osingosta säädetään osakeyhtiölaissa (624/2006). Osakeyhtiön hallituksen tulee tehdä esitys yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi. Voitonjaosta päättää yhtiökokous.

Erityisesti yhden hengen osakeyhtiöissä edellinen keskustelu saattaa mennä näillä linjoilla:

Kirjanpitäjä

Nyt näyttäisi siltä, että yrityksesi on tuottamassa tänä vuonna voittoa. Haluaisitko nostaa sen osinkona, nostaa korkeampaa palkkaa vai jättää osan kassaan investointeja varten?

Yrittäjä
Voisin mä ottaa vähän voittovaroja lomamatkaa varten.
Miten se on verotuksen kannalta järkevää?

Kirjanpitäjä

Tehdään siitä laskelma ja kirjataan yhtiökokouksen pöytäkirjaan.

Yrittäjä
Hienoa! Kiitos!

Mutta. Osinko edellyttää yritykseltä voittoa. Mistäs sitä saa? Otetaanpa kertaus perusedellytyksiin osingon jakamiselle

Yrityksen talouden peruskaaviokuva. Kuvan alalaidassa jäljelle jäävästä voitosta ja sen jakamisesta ulos yrityksestä puhutaan koko loppuartikkeli.

Milloin osinkoa jaetaan?

Osinkoa voi periaatteessa jakaa koska vain on jaettavissa olevaa voittoa. Yleensä osinko kuitenkin jaetaan kerran vuodessa tilinpäätöksen valmistuttua. Osinko maksetaan yleensä tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen kerran vuodessa. Mahdollisia ovat myös esimerkiksi puolivuotisosinko, kvartaaliosinko neljä kertaa vuodessa tai kuukausiosinko. On myös mahdollista päättää lisäosingosta, vaikka varsinainen osinko on jo jaettu. Jakamatonta voittoa voidaan jakaa myös kertyneenä aiemmilta tilikausilta.

Verotuksen optimointi on esillä jokaista tilinpäätöstä tehdessä. Palkkaa vai osinkoa -kysymys on vain yksi osa kokonaisuutta. Palataan siihenkin vielä myöhemmin tässä artikkelissa. Paljon asioita on otettava huomioon ennen sitä.

Tilitoimisto voi auttaa saamaan pohjan kuntoon. Kirjanpitäjältä voi saada konkreettiset luvut yrityksen maksukyvystä, nettovarallisuudesta, maksettavista osinkojen ennakonpidätyksistä ja kassavirrasta, johon osinkojen maksu vaikuttaa.

Ennen osingonjakoa laaditaan tilinpäätös, josta selviää yrityksen tulos eli sen tekemä voitto. Tuloksesta yritys maksaa 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Omistajan tai osakkaiden osakeyhtiöstä itselleen nostama palkka on tulosta laskeva kulu. Maksettavat osingot sen sijaan eivät ole yritykselle vähennyskelpoisia.

Tilinpäätöksen tekemisen jälkeen tiedetään, kuinka paljon osakeyhtiöllä on hallussaan jakokelpoisia varoja. Kutsutaan monesti myös ”vapaaksi omaksi pääomaksi”. Sitä voi olla kertynyt aiemmilta vuosilta, vaikka osakeyhtiön päättynyt tilikausi olisikin ollut tappiollinen.

Tilinpäätökseen merkitään osakeyhtiön hallituksen ehdotus osingonjaosta – jaetaanko osinkoa, kuinka paljon, milloin ja monessako erässä? Lopullinen päätös asiasta kirjataan yhtiökokouspöytäkirjaan. Käytännössä osinkoa voidaan jakaa niin paljon kuin yritykseen on kertynyt vapaata omaa pääomaa eli jakokelpoisia varoja. Osakeyhtiön maksuvalmius ei kuitenkaan saa vaarantua liian korkeiden osinkojen takia.

Jos uusi osakeyhtiö takoo hyvää tulosta jo ensimmäisinä vuosina, omistajaosakkaat joutuvat heti pohtimaan, missä suhteessa rahaa otetaan yrityksestä ulos. Paljonko nostetaan palkkaa, ja mikä osuus jätetään jaettavaksi osinkoina nyt tai myöhempinä vuosina?

Miten osinkojen verotus toimii?

Osinkojen verotus lasketaan osakekohtaisesti laskettavan niin sanotun matemaattisen arvon perusteella. Tämä osakkeen matemaattinen arvo on edellisen kalenterivuoden viimeisen tilinpäätöksen mukaan laskettu yhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä.

Seuraavaksi käydään läpi osingon verotus ensin teorian kautta ja sitten vielä helposti omaan tilanteeseen verrattavissa olevien esimerkkilaskelmien kautta.

Osinkojen verotuksessa on kaksi pääperiaatetta:

  1. Kun osinkoa jaetaan alle 8% osakkeen matemaattisesta arvosta
    • on 25 % osingosta veronalaista pääomatuloa.Jäljelle jäävää osuutta ei veroteta. Tällaista osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %.
  2. Kun osinkoa jaetaan yli 8% osakkeen matemaattisesta arvosta
    • Alle 8% matemaattisesta arvosta verotetaan ensin ylläolevan mukaisesti
    • 8% matemaattisen arvon ylittävästä osuudesta osingosta on 75 % on veronalaista ansiotuloa (vrt. palkkatuloa)
    • Tämä summa lisätään osakkaan muihin ansiotuloihin, josta pidätetään veroa henkilökohtaisen veroprosentin mukaan.

Osinkoa maksava yritys pidättää maksamastaan osingosta 7,5 %:n ennakonpidätyksen 150 000 euroon asti ja sen ylittävästä osingosta 28 %.

Jos saat pääomatuloja (mm. osingot, vuokratulot, myyntivoitot) yhteensä alle 30 000 €, menee veroa 30 % ja ylimenevästä osasta 34 %

Ansiotulo-osingosta maksetaan veroa yhdessä muiden ansiotulojen eli esimerkiksi palkan ja eläketulon kanssa kunnallis- ja kirkollisveroprosentin sekä progressiivisen valtionveroasteikon mukaan.

Yleensä listaamattomasta osakeyhtiöstä kannattaa aina nostaa vähintään niin sanottu huojennetun osingon osuus. Se tarkoittaa matalammin verotettavaa osinkoa, jonka määrä on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta (2019). Tällaisesta osingosta 25 prosenttia verotetaan pääomatulona. Loppuosa on niin sanottua ”verotonta osinkoa”, josta on kuitenkin toki jo maksettu osakeyhtiön tulosta verottava yhteisövero.

Esimerkkilaskelma osinkojen verotuksesta [2019]

Käydään sama asia läpi esimerkin avulla. Laskelmat koskevat alle 150 000 euron suuruisia osinkoja – tätä isommissa summissa pätevät eri säännöt.

Oletetaan, että yrittäjä on nostanut palkkaa 25 000 €. Tästä summasta yrittäjä maksaa ansiotuloveroprosenttinsa mukaan. Tämän jälkeen yrityksen varallisuus on 100 000 € ja velat ovat 60 000 €. Näin ollen nettovarallisuus on yhden hengen osakeyhtiössä  40 000 euroa.

Osakkeita on kaksi kappaletta, jolloin yhden osakkeen matemaattinen arvo on tällöin 20 000 euroa. Koska yrittäjä omistaa osakeyhtiönsä kaikki osakkeet, matalammin verotettavaa osingon määrä saadaan suoraan laskentakaavalla 0,08 x nettovarallisuus eli 40 000 = 3200 euroa.

Tästä 3200 eurosta pääomatulona verotetaan 25 prosenttia eli 800 euron osuus.

Kun pääomatulovero on 30%, veron määrä osingoista on 0,3 x 800 = 240 euroa.

Mikäli esimerkissä mainitun yrityksen omistaja haluaisi ottaa osinkoja ulos yli 3200 euron edestä, tämän summan ylittävästä osuudesta 75 prosenttia verotettaisiin ansiotulona ja loppuosasta ei menisi erikseen veroa. Ansiotulo-osuus verotettaisiin yhdessä yrittäjän muiden ansiotulojen, kuten esimerkiksi palkan kanssa.

Esimerkki: Edellä mainittu yrittäjä haluaa syystä tai toisesta nostaa osinkoa tasan 5200 euroa. Tästä summasta 3200 euroa on matalammin verotettavaa osinkoa.

Ylimenevästä 2000 euron osuudesta 0,75 x 2000 = 1500 euroa on ansiotuloveron alaista osuutta, josta lasketaan veron määrä yrittäjän veroprosentilla.

Veroprosenttiin luonnollisesti vaikuttavat yrittäjän muut ansiotulot, kuten esimerkiksi hänen palkkansa. *Esimerkit ovat yksinkertaistettuja, eikä niissä ole huomioitu esimerkiksi omistajayrittäjän verotuksessa tehtäviä mahdollisia oikaisuja.

Palkkaa vai osinkoa?

Yrittäjän kannattaa optimoida verotustaan palkan ja osinkojen osalta. Siksi tärkeä kysymys on, kannattaako listaamattomasta osakeyhtiöstä nostaa varoja palkkana, osinkona vai niiden yhdistelmänä? Ja kuinka paljon?

Palkan ja osingon erilaisen käyttäytymisen ymmärtäminen yrittäjän ja yrityksen verotuksessa ovat tärkeitä lähtökohtia, kun vertaillaan palkan ja osingon edullisuutta. Verosuunnittelua ajatellen muuttujia on useita. Lisäksi erilaisilla ratkaisuilla saattaa olla vaikutusta myös esimerkiksi nettovarallisuuden kertymiseen.

Tilinpäätöskeskusteluissa yrittäjä ja kirjanpitäjä käyvät yhdessä läpi, missä suhteessa mahdollista osinkoa otetaan yrityksestä ulos. Tilanteessa pitää huomioida monta asiaa, joten yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole olemassa.

Tulo € / V Kaikki omaan taskuunVerojen minimointi
0 – 25 000Nostetaan palkkana, koska palkasta maksettava vero jää alle 26 %, jonka osingosta joutuu maksamaan, kun otetaan huomioon yhteisö- ja osinkovero.Nostetaan palkkana, koska palkasta maksettava vero jää alle 20 %, jonka yritys joutuu maksamaan tuloksestaan
25 000 – 35 000Nostetaan edelleen palkkana, koska palkasta maksettava vero jää alle 26 %, jonka osingosta joutuu maksamaan, kun otetaan huomioon yhteisö- ja osinkovero. Jätetään 25 000 € ylittävät voitot nostamatta, koska palkan sekä osingon verotus nousee yli 20 %. Kerrytetään varallisuutta yhtiöön ja maksetaan vain yhteisöveroa.
35 000 – 185 000 €




Nostetaan palkkaa 35 000 € ja loput verohuojennettuna osinkona, jonka veroaste on enimmillään 26,4 %
185 000 € – 250 000 €Nostetaan verohuojennettua osinkoa 150 000 € ja loput palkkana, jonka verotusaste nousee progression vuoksi 43,1 %
250 000 € – Kuten edellä, mutta loput nostetaan pääomatulo-osinkona, jonka verotusaste on 43,1 %

Yrittäjällä saattaa myös olla mielessään tarkempi summa, jonka hän haluaa yrityksestä ulos vuosittain. Hyvä kirjanpitäjä osaa kertoa, miten kyseinen rahamäärä saadaan nostettua mahdollisimman pienellä verorasituksella.

Mikäli omistajayrittäjän sijasta yrityksessä on useampi osakkaita, huomioon pitää ottaa myös se, missä suhteessa yritystä omistetaan ja kuuluvatko osakkaat YELin vai TYELin piiriin.

Palkka voi olla YEL-yrittäjälle kokonaisuudessaan edullisin tapa, jos varojen tarve on pieni tai nostettavia voittoja on vain vähän.

Jos on TyeL-vakuutettu, niin palkanmaksuun liittyy eläkevakuutuksen ja muiden pakollisten vakuutusmaksujen maksamisvelvollisuus. Näin osakkaan eläke- ja sairausturvansa tulee katettua. Mutta kustannukset ovat samalla tulotasolla yhteensä aina suuremmat kuin ansiotulona verotettavan osingon kustannukset. Tämän vuoksi on usein kannattavampaa nostaa varoja osinkoina.

Kysymykseen vastaaminen edellyttää, että tunnistamme olosuhteet ja tavoitteet, joita kysyjällä on. Olosuhteina on huomioitava ainakin seuraavat:

  • Osakaskohtainen nettovarallisuus, eli varat miinus velat verotusarvoin
  • Yrityksen tulos ennen veroja ja yrittäjän palkkaa, jäljempänä ”yritystulo”
  • Onko yhtiössä muita osakkaita
  • Ovatko osakkaat YEL- vai TYEL-vakuutettuja

Tavoitteen määrittelee yrittäjä. Alla mainitut lienee tavallisimpia:

  • Minimoidaan yhtiön ja osakkaan maksamat verot pitkällä aikavälillä
  • Nostetaan voitot mahdollisimman pian omaan taskuun
  • xx € käteen mahdollisimman pienin veroseuraamuksin

Kun palkkasumma on maltillinen ja yhtiössä on jokin verran nettovarallisuutta, edullisin lopputulos saadaan palkan ja osingon yhdistelmällä. Tällöin myös yhtiön kustannukset ovat pienemmät.

Osakeyhtiössä osakkaan ei tarvitse välttämättä nostaa yrityksestä minkäänlaisia varoja, vaan hän voi kerryttää varallisuutta yritykseen. Optimaalista palkan ja osingon yhdistelmää voi ryhtyä hakemaan tarkastelemalla ansiotulon progressiota. Jos osakkaan ansiotuloveron progressio nousee kovin suureksi, tiedetään jo varmuudella, että pääomatulona verotettavat osingot ovat edullisempia.

Siihen, mikä kolmesta vaihtoehdosta on listaamattoman yhtiön yrittäjälle tai osakkaalle edullisin, vaikuttavat hänen mukaansa muun muassa henkilön tarvitsema rahamäärä, nostettavissa olevien varojen määrä ja yrityksen nettovarallisuuden suuruus.


Osakeyhtiö

Henkilöyhtiö (Ay, Ky)

Toiminimi
OsingotTuloksen (vapaan pääoman) karttuessa myös osingon nostaminen tulee mahdolliseksi. Osingot ovat yhtiölle vähennyskelvottomia ja osakkaalle pääomatuloa. Vero on 30 % kun veronalaiset pääomatulot ovat enintään 30 000 €. Veronalaisen pääomatulon ylittäessä 30 000  maksetaan ylimenevältä osalta veroa 34 %.Yhtiömiehet eivät voi maksaa itselleen osinkoja. Pääomatulo-osuus on aina 20 prosenttia, joka lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Jos nettovarallisuutta ei ole, koko tulos menee ansiotulona verotettavaksi.Yrittäjä ei voi maksaa itselleen osinkoja. Hän voi valita, haluaako hän pääomatulo-osuudeksi 0, 10 vai 20 prosenttia tuloksesta. Loput menevät ansiotulona verotettavaksi.

Verohuojennetun osingon kokonaisveroaste on vähintään 26 prosenttia, kun mukana on osakeyhtiön tuloksesta maksettava 20 % yhteisövero. Pienissä palkkamäärissä veroprosentti jää tämän alle, joten palkan nostaminen 40 000 €:n asti on aina kannattavaa. Lisäksi palkan voi vähentää yrityksen tuloksesta, jolloin yhteisövero jää pienemmäksi. Osinko sen sijaan maksetaan yhteisöveron maksamisen jälkeen, joten se ei pienennä tuloksesta maksettavaa veroa.

Paljonko osakkaalle kannattaa maksaa palkkaa?

Palkanmaksussa on kaksi ajatusmallia, ajatellaanko yhtiön etua vai osakkaan etua.

  • Osakkaan etu: osakkaan kannattaa nostaa palkkaa noin 40 000 € eli 26% tuloveroon asti ja loput osinkoina.
  • Yhtiön etu: osakkaan kannattaa nostaa enemmän palkkaa kuin osinkoa sillä yhtiön maksama palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, toisinkuin osinko. Palkan määrä vähentää yhtiön tulosta ja samalla yhtiön maksaman yhteisöveron määrää.

Muistilista osingoista, niiden verotuksesta ja maksamisesta

  1. Osingot ja niiden maksaminen tapa jakaa yrityksen omistajille voittovaroja.
  2. Huojennettu osinko on matalammin verotettavaa osinko, jonka määrä on enintään 8 % osakkeiden matemaattista arvosta.
  3. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yrityksen varoista sen velat.
  4. Osakkeen nimellisarvo eli merkintähinta = Nettovarallisuus/osakkaiden lukumäärä

Edellytykset

  1. Laadittu tilinpäätös
    • Yrityksen tulos
    • Tuloksesta näkee kuinka paljon on jakokelposia varoja
    • Tuloksesta oy maksaa 20% yhteisöveroa
  2. Hallituksen ehdotus osinkojaosta
    • Jaetaanko?
    • Kuinka paljon?
    • Milloin?
    • Monessa erässä?
  3. Päätös kirjataan yhtiökokouspöytäkirjaan
    • Hyvä käydä kirjanpitäjän kanssa läpi, missä suhteessa osinkoa voidaan ottaa yrityksestä ulos
    • Erilainen jokaisen yrityksen kohdalta
    • Hyvä kirjanpitäjä osaa kertoa yrittäjälle, miten kyseinen rahamäärä saadaan nostettua mahdollisimman pienellä verorasituksella

Miten osinkojen verotus tapahtuu?

Osinkotulo verotukseen vaikuttavat tehdyn tuloksen lisäksi:

  1. Onko henkilöille maksettavien osinkojen kokonaismäärä alle tai yli 150 000 euroa (yli 150 000 euron suuruisia osinkoja pätevät eri sännöt)
  2. Yrityksen nettovarallisuus -> saadaan selville osakkeiden matemaattinen arvo.
  • Osingot jaetaan verotettavaksi ansio- ja pääomatuloina.
  • Yritys pidättää makettavasta osingosta 7,5% suuruisen ennakonpidätyksen.
  • Lasketaan yrityksen nettovarallisuus
  • Nettovarallisuus jaetaan osakkeiden lukumäärällä (selville osakkeen matemaattinen arvo)
  • Nostetaan vähintään niin sanottu huojennetun osingon osuus.

Palkka vai osinko?

Olennaisin asia on rahantarve, eli

  • Haluaako yrittäjä kaiken voiton käyttöönsä heti vai
  • Onko tarkoitus minimoida verorasitus ja kerryttää yritykseen varallisuutta pidemmällä aikavälillä?

Käytännössä palkan maksu on tällöin yleensä edullisempi vaihtoehto, jos osinko tulee nostettavaksi ansiotulo-osinkona ja palkan sivukuluina on vain sosiaaliturvamaksu (ns. YEL-yrittäjä).

Mitä isompi yrittäjän rahantarve on, sitä tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat laskelmat oman kirjanpitäjän kanssa on syytä tehdä.

Lue myös: lisätietoa osinkojen verotuksesta Accountorin sivuilla.


Accountor Go on toiminimille ja pienille osakeyhtiöille suunniteltu kirjanpitopalvelu, joka sisältää samassa paketissa helppokäyttöisen ohjelmiston sekä ammattikirjanpitäjän tuen.

Kuukausi kirjanpitoa ilmaiseksi

  • Tämän lomakkeen täyttäminen tarkoittaa sitä, että hyväksyn, että Accountor voi olla yhteydessä minuun. Tietoja siitä, miten Accountor käsittelee henkilötietoja, on saatavilla Accountorin tietosuojaselosteelta.
  • Täytä numero muodossa 040 123 1234

Opi lisää Accountor Go -palvelusta

Täytä yhteystietosi ja pääset varaamaan kalenteristamme sinulle sopivan esittelyajan. Ennen tapaamista saat sähköpostiisi linkin etäyhteyden avaamiseen. Avaa linkki tietokoneellasi, jotta voimme näyttää sinulle, kuinka palvelua käytetään. Asiantuntijamme soittaa sinulle puhelimella tapaamisen alkaessa.

Esittelyä varten tarvitset itsellesi puhelimen, tietokoneen ja internet-yhteyden.

Miksi Accountor Go -palvelun käyttöönotto kannattaa?

  • Alusta asti yksinyrittäjälle suunniteltu palvelu
  • Kiinteä kuukausimaksu ilman yllätyksiä
  • Voit säästää jopa 500 € vuodessa kirjanpitokuluissa
  • Ammattikirjanpitäjä apunasi aina kun tarvitset
  • Pääset eroon paperikuiteista
Tarjous koskee vain uusia Accountor Go asiakkaita.