Osingonjako osakeyhtiöstä

Osingonjako osakeyhtiöstä

Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen maksu – perustiedot uudelle yrittäjälle

Osingonjakoa koskevat kysymykset mietityttävät monia osakeyhtiön perustajia yrityksen ensimmäisinä vuosina.

Millä edellytyksillä osinkoa voidaan maksaa, ja kuinka paljon sitä yleensä nostetaan? Entä miten osingot verotetaan tai kuinka matalammin verotettavan – eli niin sanotun huojennetun osingon – määrä lasketaan?

Näistä asioista käymme alla läpi olennaisimmat perustiedot.

Mitkä ovat edellytykset osingon maksamiselle?

Osinkojen maksaminen on tapa jakaa yrityksen omistajille mahdollisia voittovaroja, jotka ovat voineet kertyä edelliseltä tai sitä aiemmilta tilikausilta.

Jos uusi osakeyhtiö takoo hyvää tulosta jo ensimmäisinä vuosina, omistajaosakkaat joutuvat heti pohtimaan, missä suhteessa rahaa otetaan yrityksestä ulos. Paljonko nostetaan palkkaa, ja mikä osuus jätetään jaettavaksi osinkoina nyt tai myöhempinä vuosina?

Ennen osakeyhtiön osingonjakoa laaditaan tilinpäätös, josta selviää yrityksen tulos eli sen tekemä voitto. Tuloksesta osakeyhtiö maksaa 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Omistajan tai osakkaiden osakeyhtiöstä itselleen nostama palkka on tulosta laskeva kulu. Maksettavat osingot sen sijaan eivät ole yritykselle vähennyskelpoisia.

Tilinpäätöksen tekemisen jälkeen tiedetään, kuinka paljon osakeyhtiöllä on hallussaan jakokelpoisia varoja. Niitä voi olla kertynyt aiemmilta vuosilta, vaikka osakeyhtiön päättynyt tilikausi olisikin ollut tappiollinen.

Tilinpäätökseen merkitään osakeyhtiön hallituksen ehdotus osingonjaosta – jaetaanko osinkoa, kuinka paljon, milloin ja monessako erässä?

Lopullinen päätös asiasta kirjataan yhtiökokouspöytäkirjaan. Käytännössä osinkoa voidaan jakaa niin paljon kuin yritykseen on kertynyt vapaata omaa pääomaa eli jakokelpoisia varoja. Osakeyhtiön maksuvalmius ei kuitenkaan saa vaarantua liian korkeiden osinkojen takia.

Miten osakeyhtiön osinkojen verotus tapahtuu? [2018]

Näin osingon laskeminen nettovarallisuudesta tehdään – katso esimerkki!

Pörssilistaamattomasta osakeyhtiöstä saadun osinkotulon verotukseen vaikuttavat tehdyn tuloksen lisäksi:

  • henkilölle maksettavien osinkojen kokonaismäärä (alle vai yli 150 000 euroa?) sekä
  • yrityksen nettovarallisuus, jonka avulla saadaan selville osakkeiden matemaattinen arvo.

Näiden perusteella osingot jaetaan verotettavaksi ansio- ja pääomatuloina. Yritys pidättää maksettavasta osingosta 7,5 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen.

Nettovarallisuus lasketaan yksinkertaistetusti vähentämällä yrityksen varoista sen velat – laskelma tehdään edeltävän vuoden tilinpäätöstietoihin perustuen.

Tämän jälkeen nettovarallisuus jaetaan osakkeiden lukumäärällä, jolloin saadaan selville kunkin osakkeen matemaattinen arvo. Jos yritys on vasta aloittanut toimintansa, matemaattinen arvo lasketaan osakkeen nimellisarvosta tai merkintähinnasta.

Yleensä listaamattomasta osakeyhtiöstä kannattaa aina nostaa vähintään niin sanottu huojennetun osingon osuus. Se tarkoittaa matalammin verotettavaa osinkoa, jonka määrä on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta (2018).

Tällaisesta osingosta 25 prosenttia verotetaan pääomatulona. Loppuosa on niin sanottua ”verotonta osinkoa”, josta on kuitenkin toki jo maksettu osakeyhtiön tulosta verottava yhteisövero.

Käydään sama asia läpi esimerkin avulla. Laskelmat koskevat alle 150 000 euron suuruisia osinkoja – tätä isommissa summissa pätevät eri säännöt.

Yhden hengen osakeyhtiön nettovarallisuus on 40 000 euroa ja osakkeita on kaksi kappaletta. Yhden osakkeen matemaattinen arvo on tällöin 20 000 euroa.

Yhdestä osakkeesta voidaan maksaa huojennettua osinkoa 8 prosenttia eli 0,08 x 20 000 euroa = 1600 euroa.

Koska yrittäjä omistaa osakeyhtiönsä kaikki osakkeet, huojennetun osingon määrä saadaan suoraan laskentakaavalla 0,08 x nettovarallisuus eli 40 000 = 3200 euroa.

Tästä 3200 eurosta pääomatulona verotetaan 25 prosenttia eli 800 euron osuus.

Kun pääomatulovero on 30%, veron määrä osingoista on 0,3 x 800 = 240 euroa.

Mikäli esimerkissä mainitun yrityksen omistaja haluaisi ottaa osinkoja ulos yli 3200 euron edestä, tämän summan ylittävästä osuudesta 75 prosenttia verotettaisiin ansiotulona ja loppuosasta ei menisi erikseen veroa. Ansiotulo-osuus verotettaisiin yhdessä yrittäjän muiden ansiotulojen, kuten esimerkiksi palkan kanssa.

Esimerkki: Edellä mainittu yrittäjä haluaa syystä tai toisesta nostaa osinkoa tasan 5000 euroa. Tästä summasta 3200 euroa on huojennettua osinkoa.

Ylimenevästä 1800 euron osuudesta 0,75 x 1800 = 1350 euroa on ansiotuloveron alaista osuutta, josta lasketaan veron määrä yrittäjän veroprosentilla.

Veroprosenttiin luonnollisesti vaikuttavat yrittäjän muut ansiotulot, kuten esimerkiksi hänen palkkansa.

*Esimerkit ovat yksinkertaistettuja, eikä niissä ole huomioitu esimerkiksi omistajayrittäjän verotuksessa tehtäviä mahdollisia oikaisuja.

Missä suhteessa palkkaa ja osinkoa yleensä nostetaan?

Tilinpäätöskeskusteluissa yrittäjä ja kirjanpitäjä käyvät yhdessä läpi, missä suhteessa mahdollista osinkoa otetaan yrityksestä ulos. Tilanteessa pitää huomioida monta asiaa, joten yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole olemassa.

Olennaisin asia on rahantarve, eli

  • haluaako yrittäjä kaiken voiton käyttöönsä heti vai
  • onko tarkoitus minimoida verorasitus ja kerryttää yritykseen varallisuutta pidemmällä aikavälillä?

Yrittäjällä saattaa myös olla mielessään tarkempi summa, jonka hän haluaa yrityksestä ulos vuosittain. Hyvä kirjanpitäjä osaa kertoa, miten kyseinen rahamäärä saadaan nostettua mahdollisimman pienellä verorasituksella.

Mikäli omistajayrittäjän sijasta yrityksessä on useampi osakkaita, huomioon pitää ottaa myös se, missä suhteessa yritystä omistetaan ja kuuluvatko osakkaat YELin vai TYELin piiriin.

Melko yleinen ja hyväksi havaittu ratkaisu on, että omistajayrittäjä ottaa yrityksestä ulos maltillisesti palkkaa sekä kaiken verohuojennetun osingon.

Huojennetun osingon kokonaisveroaste on 26 prosenttia, kun mukaan ottaa osakeyhtiön tuloksesta maksettavan yhteisöveron (20%) vaikutuksen. Pienissä palkkamäärissä veroprosentti jää tämän alle, joten maltillisen palkan nostaminen yrityksestä on aina kannattavaa. Uuden yrityksen nettovarallisuus on myös monessa tapauksessa niin alhainen, ettei verohuojennetusta osingosta päästä hyötymään kovin isossa mittakaavassa.

Mitä isompi yrittäjän rahantarve on, sitä tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat laskelmat oman kirjanpitäjän kanssa on syytä tehdä.

Lue myös: lisätietoa osinkojen verotuksesta Accountorin sivuilla.


Accountor Go on toiminimille ja pienille osakeyhtiöille suunniteltu kirjanpitopalvelu, joka sisältää samassa paketissa helppokäyttöisen ohjelmiston sekä ammattikirjanpitäjän tuen.

Kiinteään 80 euron kk-hintaan sisältyy kuukausikirjanpidon lisäksi tilinpäätöksen ja veroilmoituksen tekeminen. Lue lisää Go-palvelun hyödyistä.

Hyödynnä kuukausi ilmaista kirjanpitoa!

Kokeile palvelua ja hyödynnä kuukausi ilmaista kirjanpitoa. Jätä yhteystietosi ja sovi aika 15 minuutin esittelylle. Näytämme miten palvelu toimii, vastaamme kysymyksiisi ja luomme sinulle käyttäjätunnukset.

Tarjous koskee vain uusia Accountor Go asiakkaita.